Käväisin kesällä mökillä vintillä. Vastaan tuijotti hämähäkinseittien alta koulupoika-aikainen kirjoituspöytäni, jonka laatikoita aloin hetken mielijohteesta availla sadepäivän ratoksi.
Käteen osui ikuisuus sitten pankrottiin menneen Turun Suomalaisen Säästöpankin muovinen ”valuuttakukkaro” täynnä urheilutapahtumien pääsylippuja, tarroja ja muuta sälää 1970-luvulta asti.
Kuten niin monen muunkin kohdalla, oma isä vei minutkin ensimmäisen kerran seuraamaan urheilua paikan päällä. Päällimmäisenä lompsassa oli pienoinen aarre, tai ainakin se sai silmäkulman kostumaan. Tarina kun tuli mieleen ja siinä samalla elävät muistot kyseisestä reissusta Stadiin.
Isäni oli saanut hankituksi meille liput Suomessa 1974 pidettyihin jääkiekon MM-kisoihin. Ottelu ei ollut enempää, eikä vähempää kuin 12. huhtikuuta Nordiksella pelattu Suomi-Tsekkoslovakia. Leijonat voittivat 5-2, mutta maalivahti Stig Wetzellin efedriinikäry teki ottelusta ikimuistoisen myös Suomen urheiluhistoriassa.
Pikkupojalle elämys oli järisyttävä niin katsomossa kuin seuraavana päivänä radion kertoessa dopingkatastrofista. Suomi tuomittiin hävinneeksi maalein 0-5, ja samalla Leijonien unelma MM-mitalista murskautui.
Nyt tuo ottelulippu tuli vastaan kuin tervehdyksenä vuosikymmenten takaa. Kaikenlaista muutakin on säästynyt. Laittelen noita silloin tällöin framille ihmisten kauhisteltavaksi.
Eero Wallin