Tepsiläiset ry perustettiin 14. maaliskuuta 1990 Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n nimellä. Perustajien joukossa on paljon tunnettuja turkulaisia kiekkopersoonia. Vuonna 1996 yhdistys muutti nimensä TPS Icehockey ry:ksi. Vuonna 2004 otettiin käyttöön nimi Tepsiläiset ry, joka kuvaa erinomaisesti nykyistä toimintaa seuramme eri lajien urheilijoiden, toimihenkilöiden ja kannattajien yhdistäjänä.
Seuramme toiminnan mittakaava ja laajuus huomioiden TPS-klubi Tepsiläiset ry on kutsunut vuosien saatossa vain harvoja ja valittuja ansioituneita Tepsiläisiä kunniajäsenikseen. Olemme heille kiitollisia monista hienoista yhteisistä hetkistä. Kukin on tehnyt omassa roolissaan mittavan työn seuran ja Tepsiläisyyden hyväksi.
Hannu Ansas, Pekka Ruola, Jyrki Santala, Harri Lähteenmäki, Markku Nieminen, Markku Mattila, Mikko Ketonen, Teuvo Metsämäki, Raimo Puolimatka, Aki Salonen, Jouko Mikkola, Ossi Aaltonen, Markku Viinanen, Hannu Laapas, Hannu Hyrsky, Heikki Suutala, Jussi Kangas, Pirjo Kulmala, Hannele Virtanen, Kari Kaasalainen, Pertti Koski, Kari Ekman, Rauno Sjöroos, Juhani Hätönen, Seppo Verronen, Pekka Elo, Henna Laine, Turjo Lehmusvuori, Harri Kapanen, Viking Henriksson ja Teuvo Lehto.
Sosiaalineuvos, everstiluutnantti evp. Seppo Verronen oli Turun Palloseuran Jääkiekko ry:nä (1990-1996) aloittaneen nykyisen Tepsiläiset ry:n puheenjohtaja vuosina 1996-2004. Verronen on yhdistyksen ainaisjäsen ja kuuluu sen perustajiin. Pidetty kunniapuheenjohtajamme on ollut arvostettuna Senior Advisorina pyydettäessä aina valmis asettamaan tietämyksensä yhdistyksen käyttöön. Verrosen kokemus ja laajat suhteet ovat edelleen suuressa arvossa yhdistyksen toimintaa kehitettäessä.
Verrosen muista lukuisista luottamustoimista Turun Palloseurassa mainittakoon seuraavat;
– Juniorijääkiekkojoukkueen joukkueenjohtaja 1983-1988
– Juniorikiekon johtoryhmän jäsen 1984-1991
– Turun Palloseuran Jääkiekko ry hallituksen jäsen 1994-1999 ja puheenjohtaja 2000-2004
– Turun Palloseura ry:n hallituksen jäsen 2000-2005 ja puheenjohtaja 2005-2010
– TPS Turku ry:n hallituksen jäsen 2004-2006
– TPS-organisaatiotyöryhmän jäsen 1995 ja puheenjohtaja 2001-2003
– TPS:n 80-vuotisjuhlatoimikunnan puheenjohtaja 2002 ja 2007
– palkitsemistyöryhmän jäsen 1997, vetäjä 2002 ja 2007
– Senioritepsiläiset ry:n hallituksen jäsen 2010-ed.
Lisäksi Verronen on kirjoittanut Turun Palloseuran huomionosoitukset -ohjeen vuonna 2006. Hän huolehti TPS-pelaajien varusmies- ja kertausharjoitusasioiden hoidosta peräti 24 vuoden ajan 1982-2006. TPS:n Golden Club -isäntänä hän toimi 1994-1997.
Verronen toimi jääkiekon 1990 MM-kisojen valmistelutyöryhmässä ja 1991 kisoissa valtakunnallisena turvallisuus- ja kuljetuspäällikkönä. Jääkiekon MM-kisojen Turun kuljetuspäällikkönä Verronen oli 1997 ja 2003. Hän sai Suomen Jääkiekkoliiton hopeisen ansiomerkin 2002 ja kultaisen ansiomerkin vuonna 2007.
Verroselle on myönnetty ansioistaan Turun Palloseura ry:n hopeinen ansiomerkki vuonna 1988 ja kultainen ansiomerkki vuonna 2002. Hän oli Vuoden Tepsiläinen vuonna 2007 ja sai seuran kunniastandaarin vuonna 2010. Seuran kultainen ansiolevyke Verroselle myönnettiin 2012.
Hän on saanut Tepsiläisten kultaisen ansiolevykkeen vuonna 2008 ja standaarin 2012. Värisuoran täydentää Verrosen valinta yhdistyksen vuoden jäseneksi, Tepsiläiseksi 2014.
Kunniapuheenjohtajallemme myönnettiin Turun Palloseuran 90-vuotisjuhlien yhteydessä Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristi. Hänet kutsuttiin TPS Hockey Hall of Famen jäseneksi vuonna 2018. Vuonna 2023 Verronen sai Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n kultaisen ansiomerkin #196.
Kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2004
Toimitusjohtaja Eero Wallin toimi Tepsiläiset ry:ssä varapuheenjohtajana vuodesta 2005 nimettynä vastuualueenaan talous. Eero hoiti puheenjohtajan tointa vuosina 2009-2020 erityisvastuualueinaan talous, toiminnan kehittäminen ja koordinointi, sekä kotimaan tapahtumien ja ulkomaanmatkojen suunnittelu ja toteutus. Hän kantoi päävastuun Tepsiläisten toiminnan uudelleenorganisoinnista, kun siitä alkoi muotoutua nykyinen TPS-klubi. Wallin valittiin uudelleen puheenjohtajaksi vuonna 2024.
Osakkuuksia, talkoo- ja luottamustehtäviä sekä jäsenyyksiä
– KOY Turun Monitoimihalli; osakas 1999-2016
– TPS Jääkiekkomuseo; projektin toteutus 2000-2015, museoesittelyt 2015-ed.
– HC TPS Turku Oy; yhteistyöprojekti johdon kanssa 2002-2004, kotisivujen sisällöntuottaja 2004-2009, osakas 2007-2014
– Aamuset-kaupunkilehti; TPS-jääkiekkokolumnisti 2004-2007
– Tepsiläiset ry; varapuheenjohtaja 2005-2009, puheenjohtaja 2009-2020 ja 2024-ed., Senior Advisor 2020-2023 ja hallituksen jäsen samassa ominaisuudessa 2023-2024
– Turun Palloseura ry; edustustossa useina vuosina välillä 2006-2023, hallituksen jäsen 2010-2012, 2017-2022 ja 2024-ed.
– TPS Turku ry; hallituksen jäsen 2007
– FC TPS Turku Oy; osakas 2016-ed.
– TPS Keilaajat ry; hallituksen jäsen 2020-ed.
Wallin on Turun Palloseura ry:n, Senioritepsiläiset ry:n, ja Tepsiläiset ry:n ainaisjäsen, sekä TPS Keilaajat ry:n jäsen. Lisäksi hän oli aikanaan seuran jääkiekon ja jalkapallon edustusjoukkueiden toiminnasta vastanneen TPS Turku ry:n henkilöjäsen yhdistyksen toiminnan lopettamiseen 2011 asti. Seuratoiminnan ulkopuolisista aktiviteeteista mainittakoon Suomen Urheiluhistoriallinen seura ry:n ja Suomen Urheilujohtajaseniorit ry:n jäsenyydet.
Perinnetoiminta
Turun Palloseuran perinnetoiminta on erityisen lähellä Eeron sydäntä. Vuonna 2000 alkanut systemaattinen, joskin alkuperäistä ideaa suppeampi projekti huipentui 24. lokakuuta 2015, kun Wallinin viidentoista vuoden aikana yksityishenkilönä hankkimaan esineistöön perustuva TPS Jääkiekkomuseo esiteltiin yleisölle Gatorade Centerin yleisötiloissa osana avautunutta TPS Hockey Hall of Famea. Lisäksi osa hänen seuralle vuonna 2015 lahjoittamastaan 60 pelipaidan kokoelmasta on nähtävänä kunniakäytävän katossa. Omat tilat Turkuhallissa olivat alusta asti ratkaiseva etu kontaktien ja esineistön hankinnassa. Wallinilla oli myös keskeinen rooli vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlaottelun TPS-KooKoo yhteydessä Gatorade Centerin kunniaseinälle sijoitetun Turun Palloseuran Pro Patria -laatan ideoinnissa ja toteutuksessa.
Huomionosoituksia
– Tepsiläiset ry; Vuoden jäsen – Tepsiläinen 2013
– Senioritepsiläiset ry; standaari 2020
– Turun Palloseura ry; kultainen ansiomerkki #219 2021
– Suomen Jääkiekkoliitto ry; pronssinen ansiomerkki 2022
– OKM; Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitali 2022
– LiikU ry; kultainen ansiomerkki #199 2023
Kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2020
Jouni oli maankuulun lätkäravintola Olavin Krouvin isäntä ja Tepsiläisten suuri ystävä. Jounin, J-P Jalon ja Hannu Virran yhdessä omistama Olkku oli todellinen Tepsiläisten kantapaikka, jonne mustavalkoiset vuosikymmeniä kokoontuivat viihtymään ja vaihtamaan kuulumisia.
Lukuisat jäsenillat, yhdistyksen hallituksen kokoukset, mestaruusjuhlat ja TPS-legendojen syntymäpäivät on pidetty Olkun seinien suojissa.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2012
Matti ”Mälli” Aarnio on tehnyt 20-vuotisen uran TPS:n edustusjoukkueen huoltajana. Hän on kolminkertainen jääkiekon Suomen mestari vuosilta 2000, 2001 ja 2010. Palkintokaapista löytyy myös SM-hopeaa vuosilta 2004, 2021 ja 2022. Aarniolle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #170.
Mälli on kantanut päävastuun TPS:n huollon toiminnasta kaudesta 2010-2011.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2019
Viking Linen syksyllä 2013 eläköitynyt markkinointijohtaja Pekka Ahlgren (s. 22.12.1948 – k. 18.4.2024) toimi yhdistyksen alkuajoista monen järjestämämme TPS-risteilyn vieraanvaraisena isäntänä.
Pekka tunsi aikanaan niin seurajohdon kuin pelaajatkin ja nautti luotettavana ja avokätisenä ihmisenä kaikkien varauksetonta kunnioitusta. Hänen henkilökohtainen panoksensa Tepsiläisten hyväksi on ollut vuosien saatossa erittäin merkittävä.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2008
Mika ”Altsi” Alatalo meni kulmaan ilman kiekkoa ja tuli sieltä kiekon kanssa ulos. Hienon uran niin kotimaassa kuin ulkomaillakin tehnyt Alatalo saavutti 1994 Lillehammerissa olympiapronssia. MM-kisoista oli tuliaisena hopeamitali vuosina 1994 ja 1998. Winnipeg Jets varasi Altsin NHL:n numerolla 203. NHL-ura kesti kaksi kautta sisältäen 152 ottelua Phoenix Coyotesissa.
Liigauransa KooKoo:ssa aloittanut oululaissyntyinen Alatalo tuli Tepsiin Lukosta vuonna 1994 voittaen seuraavana keväänä Suomen mestaruuden TPS:n kukistaessa Jokerit ikimuistoisessa finaalisarjassa. Toisen kerran Altsi kantoi Poikaa TPS-paidassa keväällä 1999, jolloin hän ratkaisi finaalisarjan viimeisen ottelun Helsingissä HIFK:a vastaan. Hän toimi joukkueen kapteenina vuosina 2001-2003 ja 2004-2007 pelaten Turussa kaikkiaan yhdeksän kauden ajan.
Kaudet 1996-1998 menivät Luleåssa. Alatalo palasi Turkuun vuodeksi voittaen jälleen SM-kultaa keväällä 1999. Tätä seurasi kaksi kautta NHL:ssä, jonka jälkeen Altsi pelasi TPS:n paidassa vuoteen 2007 asti. Loppuvaiheessaan pahojen loukkaantumisten sävyttämä pelaajaura päättyi kierrokseen Sveitsin B-liigassa, Tanskassa ja Italiassa. Pelaajauran jälkeen hän toimi TPS:n kakkosvalmentajana kaudella 2010-2011.
Mika Alatalolle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #205.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2019
Aki Berg on TPS-kapteeni ja toiseksi nuorin Turun Palloseuran jääkiekon edustusjoukkueessa pelannut pelaaja. Aki on Suomen mestari kausilta 1999 ja 2010. Hänet aateloitiin Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 212 vuonna 2012.
Palkintokaapista löytyy lisäksi olympiahopeaa Torinosta 2006 ja pronssia Naganosta 1998. MM-hopeita on kaksi, samoin pronsseja.
Komeaan meriittilistaan kuuluu myös NHL:n ensimmäisen kierroksen varaus kaikkien aikojen korkeimmalla suomalaispelaajan saamalla varausnumerolla kolme.
Huimat 606 ottelua NHL:ssä seuroinaan Los Angeles Kings ja Toronto Maple Leafs pelannut Aki toimii nykyisin HC TPS:n huoltajana saavuttaen SM-hopeaa 2021 ja 2022. Hän oli huoltajana myös voittamassa Suomelle maailmanmestaruutta Bratislavassa keväällä 2019.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2013
TPS-kasvatti Mikko ”Kuli” Eloranta puhkesi jääkiekkoilijana kukkaan myöhäisellä iällä. Kolmen I-divisioonassa Kikko-67:n riveissä vietetyn vuoden jälkeen kaudella 1995-1996 Kuli sai näyttöpaikan Ilveksessä, eikä jättänyt tilaisuuttaan käyttämättä. Seuraavat kolme kautta menivät TPS:ssa huipentuen kevään 1999 mestaruusjuhliin TPS-kapteenina. Tämän jälkeen kovaotteisena pelaajana tunnettu Eloranta siirtyi rapakon taakse Bostoniin. Hän palasi kasvattajaseuraansa kolmen vuoden sopimuksella, mutta esiintyminen Turussa jäi kauden 2003-2004 mittaiseksi – kapteenin C rinnassa tietysti. Seuraavat kolme kautta menivät Sveitsissä Rapperswilin joukkueessa. Vielä vuosi Malmössa ja paljon nähnyt kasvattimme oli valmis palaamaan vielä kerran TPS:n paitaan. Upean uran joutsenlaulu mustavalkoisissa oli sitten edessä kaudella 2008-2009.
Maajoukkueessa Eloranta pelasi Salt Lake Cityn Olympialaisissa 2004. MM-kisoissa hän edusti Suomea neljästi saaliinaan kaksi hopeaa. Hän pelasi myös Suomen kivikovassa World Cup –joukkueessa saavuttaen hopeaa. Kaikkiaan Kuli pelasi 88 A-maaottelua tehoin 17+12= 29.
Boston Bruins varasi Elorannan 26-vuotiaana. NHL:ssä Eloranta pelasi Bostonin riveissä kaksi täyttä kautta siirtyen kolmannen kautensa alussa syksyllä 2001 vielä Los Angeles Kingsin organisaatioon käytännössä kolmen kauden ajaksi. Kaikkiaan Eloranta pelasi NHL:ssä 264 ottelua, joissa syntyi 32+44= 76 tehopistettä.
Eloranta nimettiin vuonna 2017 New York Rangersin Euroopan kykyjenetsijäksi.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2019
Maalivahti Jouni Gröndahl kuuluu sekä jalkapallon, että jääkiekon Suomen mestarien harvalukuiseen joukkoon. Hän pelasi koko jalkapallouransa Turun Palloseurassa vuosina 1955-1970.
Veitsenterävän muistin omaava Jouni edusti Turun Palloseuraa SM-tasolla 206 ottelussa voittaen Suomen mestaruuden 1968, sekä hopean ja kaksi pronssia. Kaikkiaan pelejä TPS-paidassa kertyi 383. Suomea hän edusti kaikkiaan yhdeksässä A-maaottelussa. Edustusjoukkueen maalivahtivalmentajana Jouni toimi vuosina 1970-1976.
Jääkiekossa Gröndahl voitti Suomen mestaruuden varamaalivahtina vuonna 1956 ja sai SM-hopeaa vuonna 1957. Jääkiekkoura (1956-1958) Tepsissä oli lyhyt, mutta menestyksekäs. Monipuolinen palloilulahjakkuus on pelannut TPS:ssa myös jääpalloa ja käsipalloa. Hän on TPS Jalkapallon Kunniagallerian jäsen numerolla #11.
Tepsiläisten tapahtumissa aktiivisesti viihtyvä Jouni tunnustautuu jalkapallomieheksi. Jounin löytää varmuudella katsomosta niin TPS jalkapallo- kuin jääkiekko-otteluissakin. Hän on Senioritepsiläiset ry:n hallituksen jäsen. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #30.
Jouni Gröndahlille myönnettiin TPS:n satavuotisjuhlagaalassa Turun Palloseuran Elämänura-palkinto 22. lokakuuta 2022.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Oululaislähtöinen puolustaja Kari ”Kopo” Harila voitti TPS:n paidassa kaikkiaan huikeat kuusi Suomen mestaruutta ja vuoden 1994 Euroopan mestaruuden kirsikaksi kakun päälle. Virheetön peruspakki aloitti liigauransa Kärpissä kaudella 1987-1988 ja siirtyi kauppatieteen opintojen perässä Turkuun seuraavalle kaudelle.
Ensimmäisellä kerralla Harila pelasi TPS:n paidassa kahdeksan kautta, jotka tuottivat huikeat viisi Suomen mestaruutta. Kaudet 1996-1999 menivät Malmössa. Harila palasi vielä Turkuun kaudelle 1999-2000 päättäen huikean uransa kuudenteen Suomen mestaruuteen keväällä 2000. Arvostuksesta kertoo, että Harila toimi TPS:n kapteenina kahteen eri otteeseen.
Harila pelasi maajoukkueessa kevään 1993 MM-kisoissa. Hän on työskennellyt aktiiviuransa jälkeen ansiokkaasti myös HC TPS Turku Oy:n hallituksessa. Kopolle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki #143.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2019
Jalkapallon korvaamaton monitoimimies Tapio ”Hara” Harittu liittyi seuran edustusjoukkueeseen vuonna 1967. Hän on ollut seuran jäsen yli 50 vuotta. Harittu on jalkapallon kolminkertainen Suomen mestari TPS:n paidassa vuosilta 1968, 1971 ja 1972. Hara teki pelaamassaan 91 ottelussa 17 maalia. Hän lopetti uransa kauteen 1973 siirtyen valmennuspuolelle. Harittu toimi seuran kakkosvalmentajana 1976-1977 ja päävalmentajana vuosina 1978-1980, sekä FC TPS:n managerina 1994-1996.
Haritulla on vuosien varrella ollut lukemattomia luottamustehtäviä TPS:n eri yhdistyksissä, Suomen Palloliitossa, sekä Palloliiton Turun piirissä. Hän on toiminut aktiivisesti Senioritepsiläisten hallituksessa ja TPS Juniorijalkapallon ikäluokkavastaavana. UEFA huomioi Haran ansiot yhtenä Euroopan parhaista jalkapallotoimijoista ruohonjuuritasolla Grassroots –palkinnolla vuonna 2010. Turun Nappulaliiga on saanut nauttia Haran laajasta tietotaidosta valmentajakoulutuksen myötä
Eläkkeelle Hara jäi SPL:n Turun piirin nuorisopäällikön tehtävästä vuonna 2009. Hänen panoksensa jalkapallon hyväksi on ollut valtakunnallisesti merkittävä. Yksi Haritun pitkän ja ansiokkaan uran tärkeimmistä tehtävistä on ollut SPL:n Kaikki pelaa –ohjelma, jota hän on ollut kehittämässä.
Haralle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #77. Hänet valittiin seuran 90-vuotisjuhlavuonna 2012 koko seuran Vuoden Tepsiläiseksi.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Jani ”Jamppa” Hurme ei juuri esittelyjä kaipaa. Tepsille EHL-liigan voiton 1997 torjunut Jamppa pelasi hienon uran. SM-liigassa plakkariin jäi kaksi hopeaa ja röykkiö henkilökoktaisia huomionosoituksia. Jamppa oli vuoden tulokas kaudella 1995-1996. Seuraavalla kaudella hän pokkasi SM-liigan parhaalle maalivahdille annettavan Urpo Ylönen -palkinnon. Toiseen käteen mahtui vielä liigan parhaalle pelaajalle annettava Lasse Oksanen -palkinto, joten pöytä oli liigan palkintogaalassa putsattu.
NHL:ssä pelejä kertyi kaikkiaan 76 Ottava Senatorsin ja Florida Panthersin maalilla. Leijonapaidan Jamppa puki päälleen kiekkomaailman arvostetuimmissa turnauksissa. Hänen tasostaan kertoo parhaiten se, että hän oli pelaavana maalivahtina niin Salt Lake Cityn Olympialaisissa kuin World Cupissakin. Jamppa oli mukana Tepsiläisten hallituksessa vuosina 2012-2014.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2014
Juhani ”Jussi” Ikonen on ihmeitä tekevä poppamies TPS:n ja maajoukkueen menestyksen taustalla. Ansioitunut lääkäri on pitänyt TPS:n pelaajat pelikunnossa jo vuodesta 1983 asti. Ikonen aateloitiin vuonna 2004 Jääkiekkoleijonaksi numerolla 155.
Ikonen toimi maajoukkueen lääkärinä yhteensä 21 arvoturnauksessa vuosina 1988―2003. Jussi on vuoden 1995 maailmanmestari. MM-hopeamitaleita on kertynyt viisi, ynnä yksi pronssi. Hän on ollut joukkueen lääkärinä Leijonien ottaessa olympiapronssia kahdesti. Yhteensä olympiaedustuksia on kertynyt neljä.
TPS:n lääkärinä Suomen mestaruuksia on yhdeksän ja hopeamitaleita neljä. Ikonen kutsuttiin TPS Hockey Hall of Famen jäseneksi 2021. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #111.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2013
J-P Jalo on monelle se ainoa oikea kultainen TPS-ääni Auran Aalloilla. Omaleimaiset selostukset ajalta, jolloin Turkuhalli kiilteli uutuuttaan eivät unohdu ikinä.
TPS:n marssittaessa tähtisikermänsä jäälle J-P oli tähti eetterissä. Harvaa selostajaa on kuunneltu katsomossa nappi korvassa pelin aikana. J-P:tä kuunteli kaupungin lisäksi puoli hallia.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2012
Hannu ”Jortsu” Jortikka on SM-liigan kaikkien aikojen menestynein valmentaja… kuus mestaruut hei! Siihen lisäksi yksi mestaruus pelaajana keväältä 1976. Turha koittaa Jortsu voittaa! Jortikka aateloitiin vuonna 2006 Jääkiekkoleijonaksi numerolla 183.
Pelaajana polvivammat lopettivat puolustajan uran ennen aikojaan, mutta valmennusura on tarunhohtoinen. Jortikka toimi Suomen U-20 maailmanmestarijoukkueen valmentaja vuonna 1987. Calgaryssa 1988 Jortikka oli kakkosvalmentajana luotsaamassa Leijonia historialliselle olympiahopealle.
Tämän jälkeen TPS otti omansa ja loppu on seurahistoriaa. Tuloksena kaksi triplamestaruutta, kun Turussa nosteltiin kannua Kuningas Midaksen johdolla keväinä 1989-1991 ja uudelleen 1999-2001.
Jortikka on valittu SM-liigan parhaaksi valmenjaksi viisi kertaa vuosina 1990, 1991, 1999, 2000 ja 2001. Lynces Academyn parhaan valmentajan palkinnon hän sai 1993. Jortsu on lisäksi toiminut päävalmentajana Sveitsin liigan Bernissä, Elitserienin Malmössa ja KHL-liigan Amur Habarovskissa, sekä Vladivostokissa.
Jortsulle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #90. Hän sai ensimmäisenä valmentajana henkilökohtaisen kunniaviirin Gatorade Centerin kattoon 10. joulukuuta 2022.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2013
Pidetyllä ja kunnioitetulla Vladimir Jursinovilla on takanaan loistava ura niin pelaajana kuin valmentajanakin. Moskovan Dynamon keskushyökkääjä voitti kolme maailmamestaruutta Neuvostoliiton maajoukkueessa vuosina 1961, 1963 ja 1969. Jursinov pelasi Dynamo Moskovassa Neuvostoliiton mestaruussarjassa kaikkiaan 472 ottelua tehden niissä 231 maalia. Maajoukkueessa hän pelasi vuosina 1961-1969 tehden 54 maalia.
Moskovan Dynamon päävalmentajana plakkariin tuli kolme mestaruutta. Neuvostoliiton apuvalmentajana Jursi voitti vielä seitsemän maailmamestaruutta lisää, sekä Kanada Cupin vuonna 1981. Päävalmentajana hän luotsasi maansa hopealle Naganon Olympialaisissa vuonna 1998.
Jursi otti vastaan TPS:n päävalmentajan tehtävät keväällä 1992 ja voitti Suomen mestaruuden 1993 ja ikimuistoisesti 1995. Finaalissa tuli tappio keväällä 1994, 1996 ja 1997. Euroopan mestaruuden Jursin joukkue toi Turkuun vuosina 1994 ja 1997. EM-pronssia saatiin 1995.
Jursinovin merkitys niin TPS:n kuin Suomenkin jääkiekon kehittäjänä on vertaansa vailla. Suomen vuonna 1995 Tukholmassa voittama jääkiekon maailmanmestaruus olisi tuskin ollut mahdollinen ilman Jursinovin Turussa tekemää pohjatyötä.
Hän on toiminut myös Sveitsin liigassa pelaavan Klotenin valmentajana.
Neuvostoliiton Hall of Fameen Jursinov valittiin 1963 ja IIHF:n Hall of Fameen hänet kutsuttiin vuonna 2002. Venäläinen herrasmies on aateloitu vuonna 2009 Suomen Jääkiekkoleijonaksi #199. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #92.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Hanna Karelius (o.s. Kanervo) on TPS:n naisjääkiekon sydän ja sielu. Hanna siirtyi ringetestä jääkiekkoon kaudella 1989-1990, jolloin hän pelasi Jokipoikien joukkueessa ja siirtyi seuraavaksi kaudeksi JypHT:n riveihin. Seuraavana vuonna Hanna muutti miehensä Jannen kanssa Turkuun ja TPS otti omansa.
Hannan aktiiviura TPS:ssa kesti vuodesta 1991 aina vuoteen 2006. Lisäksi hän pelasi vielä satunnaisia otteluita valmennuksen ohessa vuosina 2012-2016. TPS:n monivuotiselle kapteenille on kertynyt SM-sarjan otteluita 105. Pelattuja otteluita on kaikkiaan 280, joissa syntyi 291 pistettä. Kausia kertyi aktiiviaikana 15. Hanna valittiin TPS:n kauden naispelaajaksi kausina 1992-1993 ja 2001-2002. SM-sarjassa otteluita kertyi pelaajana 105.
Pelaajauran jälkeen Karelius on ollut tyttöjen luistelukoulussa ohjaajana vuodesta 2007 ja järjestänyt tyttökiekkotapahtumia sekä Turussa, että muilla Länsirannikon paikkakunnilla. Länsirannikon tyttökiekkokouluttajana hän on toiminut vuosina 2011-2018.
Hanna on valmentanut TPS Naisten joukkuetta kaudesta 2012-2013 alkaen, josta vuodesta 2016 päävalmentajana. Ensimmäiset kaudet joukkue pelasi Suomi-sarjassa. Kauden 2016-17 päätteeksi TPS nousi karsintojen kautta Mestikseen, sekä 2017-2018 Mestis-mestaruuden jälkeen 2018-2019 Naisten Liigassa.
Lisäksi Karelius on toiminut TPS-99 poikien joukkueen valmentaja vuosina 2006-2011, vetänyt TPS:n tyttöjen luistelukoulua vuodeta 2007 ja valittu vuoden juniorivalmentajaksi TPS:ssa kaudella 2009-2010 Hän on toiminut SJL Länsirannikon tyttökiekkokouluttajana vuosina 2011-2018. Hanna on vaikuttanut TPS Juniorijääkiekko ry:n, Turun Palloseura ry:n sekä TPS Alumnin hallituksessa.
Hanna on todellista TPS-perhettä, sillä hänen isänsä Mauri Kanervo ja veljensä Kari Kanervo on kutsuttu TPS Hockey Hall of Famen jäseneksi. Lisäksi hänen miehensä Janne Karelius saavutti TPS:n paidassa SM-hopeaa keväällä 1985. Heidän poikansa Jani puolestaan voitti A-nuorten Suomen mestaruuden TPS:n paidassa vuonna 2015. Hannalle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #176.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2018
Matti ”Mölli” Keinonen (s. 6.11.1941 – k. 27.11.2021) on yksi Suomen jääkiekkoilun suurista, jota ei voida sivuuttaa lajin kehityksestä maassamme puhuttaessa. Mölli pelasi huikean uran voittaen urallaan kaksi Suomen mestaruutta. Keinonen on Suomen Jääkiekkoleijona #50.
Parhaiten hänet muistetaan kuitenkin kiemuroistaan Leijonapaidassa, jossa hän pelasi kaikkiaan 83 ottelua esiintyen 9 MM-kisoissa ja kaksissa olympialaisissa.
Hänet kutsuttiin IIHF:n Hall of Famen jäseneksi vuonna 2002. SM-Liigan vuotuinen +/- -tehotilaston voittajan palkinto on nimetty Matti Keinonen –palkinnoksi.
TPS:n paidan Mölli puki päälleen kahdesti kaudella 1977-1978. Hänen ansionsa Turun Palloseurassa ovatkin valmennuksellisia. Legendaarinen ”ruotsintappaja” valmensi TPS:a vuosina 1983-1985. Ensimmäinen yritys päättyi tappioon pronssista Kärpille. Toinen kausi tuotti finaalipaikan ja katkeran hopean Ilveksen viedessä lopulta mestaruuden sarjan viidennessä ottelussa maalein 2-3.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2018
Legendaarinen TPS-sentteri Esa ”Essi” Keskinen on järjestänyt turkulaisille uskomattoman määrän riemukkaita hetkiä. Suomen Jääkiekkomuseo on aateloinut Keskisen Jääkiekkoleijonaksi #140.
Vuoden 1995 maailmanmestari ja yksi kaikkien aikojen taitavimmista suomalaisista kiekkoilijoista. Essin saavutuksiin kuuluvat myös 1988 olympiahopea Calgarysta ja Lillehammerin olympiapronssi vuodelta 1994. Leijonapaidan Keskinen puki päälleen 172 kertaa.
Keskinen voitti TPS:ssä Euroopan mestaruuden 1994 ja kaksi Suomen mestaruutta (1993 ja 2000), sekä yhden Ruotsin mestaruuden HV71 paidassa. Lisäksi hänellä on kaksi SM-hopeaa.
Essi oli SM-liigan paras pistemies kausilla 1987/1988, 1992/1993 ja 1993/1994. Hänet valittiin SM-liigan herrasmiespelaajaksi 1984 ja 1993 ja SM-liigan All Starsiin 1993 ja 1994. SM-liigan parhaaksi pelaajaksi hänet valittiin 1994.
Keskinen on Ruotsin Elitserienin paras pistemies kaudella 1995/1996. Elitserienin parhaaksi pelaajaksi Essi valittiin vuonna 1996. Hänellä on samalta vuodelta myös Elitserienin syöttöennätys. Keskiselle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #203.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2012
Maalivahti Lasse Kiili pelasi kautta vaille koko 1962 alkaneen pääsarjauransa Tepsissä ja päätti sen Suomen mestaruuteen keväällä 1976. Hän edusti Suomea vuoden 1969 Tukholman MM-kisoissa. A-maaotteluita Lasselle kertyi kaikkiaan 32.
Loistava maalivahti ja armoitettu showmies tuo tuulahduksen ajalta, jolloin kiekkoilijat olivat suuria persoonallisuuksia. Harva maalivahti on ollut aloituksessa vastustajan kenttäpuoliskolla… tai istunut maalinsa päällä kesken pelin jalkojaan heilutellen.
Lasse on ollut maskimiehenä vastustajan maalin edessä Tepsin pelatessa ylivoimaa. Myöhemmin säännöt muuttuivat, eikä maalivahti saa enää ylittää punaviivaa.
Kiili on ainoa maalivahti pääsarjatasolla, joka on itse istunut saamansa jäähyn. TPS pelasi Raumalla Lukkoa vastaan. Kiili vedettiin pois maalilta ja TPS yritti tasoitusta kuudella pelaajalla. Lukon Juhani Saurio pääsi kuitenkin läpi laidasta ja Lasse nappasi kiekon pois vaihtoaitiossa seisten läpi päässeeltä Sauriolta. Lasse sai kakkosen. Hän pyysi tuomarilta saada mennä itse kärsimään rangaistusta ja sai tältä luvan.
Lasselle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #54. Hän on usein nähty vieras tapahtumissamme.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2012
Marko Kiprusoffilla ei ollut koskaan kiire kaukalossa. Kun osaa, ei tarvitse hötkyillä. Hiljaisen miehen teot puhuvat puolestaan. Niiden viesti ei jäänyt kenellekään epäselväksi. Kiprusoff aateloitiin vuonna 2011 Jääkiekkoleijonaksi numerolla 211.
”Kipru” on vuoden 1995 maailmamestari. Lisäksi palkintokaapista löytyy neljä MM-hopeaa ja 1994 Lillehammerin olympiapronssi. Seitsemät MM-kisat käynyt puolustaja on pelannut 205 A-maaottelua.
Montreal Canadiens varasi Kiprun vuonna 1994 kolmannella kierroksella numerolla 70. Neljän Suomen mestaruuden tähtipuolustaja pelasi NHL:ssä yhteensä 51 ottelua
seuroinaan Montreal Canadiens ja New York Islanders.
Kipru voitti kaikkiaan neljä SM-kultaa Turun Palloseurassa vuosina 1993, 1995, 1999 ja
2000. Hopeaa tuli 1994. Hänet valittiin SM-liigan parhaaksi puolustajaksi vuonna 1995 ja herrasmiespelaajaksi 1999. SM-liigan All Stars hänet valittiin vuosina 1994, 1995, 1999 ja 2000. Hän on ollut myös HC TPS Turku Oy:n hallituksen jäsen ja edustusjoukkueen ja A-nuorten apuvalmentaja. Kiprusoffille on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #206. Hänet kutsuttiin TPS Hockey Hall of Famen jäseneksi 2021.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2013
Jani ”Stouni” Kiviharju muistetaan suurena TPS-sydämisenä ikitaistelijana. Numero #74 ei koskaan luovuttanut, vaan antoi aina kaikkensa joukkueen ja seuran puolesta. Jursin kivikovan koulun käynyt Stouni nousi Kiekko-67 kautta TPS:n pelaavaan miehistöön kaudelle 1996-1997. Kausi päättyi Euroopan mestaruuteen ja tappioon Jokereille liigafinaaleissa. Kiviharju pelasi TPS:n paidassa kevääseen 2004, jonka jälkeen hän lähti Ranskan liigan HC Mulhouseen. Ura päättyi kahteen kauteen Tanskan liigassa keväällä 2006.
Kiviharju oli normaalia neloskentän pelaajaa paljon suuremmassa roolissa, sillä legendaarinen Tuokko-Rautee-Kiviharju oli vuosituhannen vaihteen paras nelonen Suomessa ja sillä oli roolinsa niin otteluiden ratkaisijana kuin vastustajan tärkeimpien pelaajien pimentäjänäkin.
Stouni voitti kaikkiaan kolme Suomen mestaruutta Hannu Jortikan alaisuudessa vuosina 1999, 2000 ja 2001. Hän on työskennellyt HC TPS:n valmennusportaassa ja TPS Juniorikiekko ry:n eri tehtävissä aktiiviuransa jälkeen. Kiviharjulle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #227.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2019
Saku Koivu on TPS:n oma kasvatti ja kansallisomaisuudeksi mielletty kiekkolegenda. Saku antoi kasvot Suomen jääkiekon nousulle voittajaksi kansainvälisellä tasolla. Hän on maailmanmestari mallia 1995 Euroopan mestari vuodelta 1994. Suomen mestaruuden sentteri voitti urallaan kaksi kertaa vuosina 1993 ja 1995 ollen Vladimir Jursinovin maineikkaan kiekkokoulun primus. Suomessa Sakun seura oli aina TPS.
Loisteliaan triumfin jälkeen keväällä 1995 Montrealiin (varausnumero 21/1993) lähtenyt Saku pelasi upean NHL-uran, joka jäi vaille täyttymystä Stanley Cupin muodossa. Saku selätti 2001 havaitun syövän osoittaen teräksistä luonnetta kaukalossa ja sen ulkopuolella.
Kapteeni Koivu johti joukkojaan aina omalla esimerkillään niin Turun Palloseurassa, Suomen Leijonissa kuin Montreal Canadiensissakin. Hänet valittiin Canadiensin kapteeniksi ensimmäisenä eurooppalaisena vuonna 1999 ja hän kantoi rinnassaan C-kirjainta aina vuoteen 2009 asti, jolloin hän siirtyi Anaheim Ducksin riveihin. Ankkoja Koivu edusti uransa loppuun asti ja pani hokkarit naulaan vuonna 2014.
SM-liigassa Saku puhdisti palkintopöydän keväällä 1995 vieden nimiinsä pudotuspelien parhaalle pelaajalle annettavan Jari Kurri –palkinnon ja pistepörssin voittajalle luovutettavan Veli-Pekka Ketola –palkinnon. Lisäksi tuli vielä runkosarjan parhaan pelaajan Lasse Oksanen –palkinto ja pelaajien valinta liigan parhaaksi pelaajaksi, sekä kutsu SM-liigan tähdistökentälliseen. Osuuspankki palkitsi Koivun kauden parhaana pelaajana.
NHL:ssä Koivulle on myönnetty Bill Masterton Memorial Trophy omistautumisesta jääkiekolle ja King Clancy Trophy humanitaarisesta työstä syöpäpotilaiden hyväksi.
Leijonapaidassa Saku saavutti MM-kullan 1995, sekä hopean ja kaksi pronssia. Olympialaisista hänellä on hopea ja kolme pronssia, sekä World Cupin hopea vuodelta 2004. Torinon Olympialaisissa 2006 hänet valittiin tähdistökentälliseen, samoin kolmesti MM-kisoissa. Saku on palkittu kahdesti MM-kisojen parhaana hyökkääjänä ja hän on voittanut kisojen pistepörssin vuonna 1999.
Suomen Jääkiekkoliitto on jäädyttänyt Saku Koivun Leijonapaidan #11 ja se on nostettu Hartwall Areenan kattoon. Hänet on aateloitu Jääkiekkoleijonaksi # 211. Vuonna 2017 Koivu kutsuttiin IIHF:N kunniagallerian jäseneksi.
Saku on HC TPS Turku Oy:n osakas ja Turun Palloseuran säätiön hallituksen jäsen. Hänet kutsuttiin TPS Hockey Hall of Famen jäseneksi 2021.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Suomen Jääkiekkoliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Kalervo ”Kale” Kummola on TPS:n ensimmäinen markkinointipäällikkö vuosilta 1971-1975 ja kiistatta maan kaikkien aikojen ansioitunein jääkiekkojohtaja.
Kummola oli SM-liigan ensimmäinen puheenjohtaja 1975-1983. Hän toimi vuoden 1997 MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Suomen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtajan tehtäviä hän hoiti 1990-1997 jatkaen liiton puheenjohtajana aina vuoteen 2016. Jääkiekkoliiton hallituksessa hän on ollut yhtäjaksoisesti vuodesta 1975.
Suomen Olympiakomitean hallitukseen Kummola kuului 1993-2004, josta lähtien hän on ollut sen valtuuskunnan puheenjohtaja.
Kansainvälisen Jääkiekkoliiton, IIHF:n varapuheenjohtajana Kale on toiminut vuodesta 2003.
Kummola on Jääkiekkoleijona #106. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #114. Hän on HC TPS:n Hockey Hall of Famen jäsen vuodesta 2016. Rautakansleri kutsuttiin IIHF:n kunniagallerian jäseneksi vuonna 2023.
Kutsuttiin kunniajäseneksi 2016
Raumalla syntynyt laitapuolustaja ja libero Pauno ”Pake” Kymäläinen pelasi lähes koko uransa Turun Palloseurassa.
Hän aloitti VG-62:ssa, jossa pelasi vuosina 1967―1969 sekä jääkiekkoa, että jalkapalloa. Vuonna 1970 Pake siirtyi Turun Pyrkivään ja sieltä yhden kauden jälkeen Turun Palloseuraan.
Tepsissä Kymäläinen voitti heti ensimmäisellä kaudellaan 1971 mestaruuden. SM-kultaa tuli myös vuosina 1972 ja 1975. Lisäksi hän saavutti kahdesti hopeaa, sekä kolmesti pronssia. Komea ura jatkui TPS:ssa aina vuoteen 1986 asti. Hän toimi kapteenina useita vuosia ja pelasi 366 pääsarjaottelua, joissa teki 22 maalia.
Maajoukkueeseen Pake pääsi ensimmäisen kerran 1972, mutta seuraavaa mahdollisuutta piti odottaa kolme vuotta. Vakiokokoonpanoon hän nousi vasta 32-vuotiaana vuonna 1982. Tästä huolimatta hän ehti toimia myös maajoukkueen kapteenina pelaten lopulta lopulta 39 maaottelua.
Kymäläiselle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #62. Hänet valittiin TPS:n Jalkapallon Kunniagalleriaan vuonna 2021.
Pelaajauransa jälkeen Kymäläinen on valmentanut Porin Pallo-Tovereita 1987-1990 ja Turun Palloseuraa 1993.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2014
Reijo ”Reka ja Pärre” Leppänen oli tuulennopea laitahyökkääjä ja armoitettu maalintekijä. Turun Weikoissa pelaajauransa aloittanut Leppänen siirtyi 15-vuotiaanan TuTo:n ja pelasi koko 19 kautta kestäneen pääsarjauransa Turussa edustaen TuTo:a vuosina 1968-1975. Toverien lopetettua kiekkoilun edustustasolla Leppänen siirtyi TPS:n paitaan jossa hän pelasi kaudesta 1975-1976 aina kevääseen 1987 asti.
Reka voitti Suomen mestaruuden TPS:n paidassa keväällä 1976. Hopeaa Leppänen saalisti kolmasti ja pronssia neljästi. Hän oli voittanut SM-sarjan maalikuninkuuden jo kaudella 1973-1974 ja tahti vain parani hänen viedessään SM-liigan pistepörssin voiton vuonna 1981 ja 1982. Jälkimmäisellä kaudella hän voitti maalikuninkuuden toistamiseen. Kaikkiaan Leppänen teki 616 ottelua kestäneellä SM-sarjaurallaan 730 tehopistettä, joista 356 maalia. All Stars –kentälliseen hänet valittiin kausilla 1980, 1981, 1982 ja 1985. Lynches Academin paras hyökkääjä hän oli 1982 ja herrasmiespelaaja 1985.
Leijonissa Leppänen pelasi 52 A-maaottelua tehoin 17+13=30. Hän oli mukana Lake Placidin olympiajoukkueessa 1980. MM-kisoissa hän pelasi keväällä 1982.
Reijo Leppänen on aateloitu Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla #87. Pärrelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #76. Hän on TPS Hockey Hall of Famen jäsen. Hänen pelinumeronsa #15 jäädytettiin ja paitansa nostettiin Gatorade Centerin kattoon 28. tammikuuta 2017.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Seppo ”Pappa” Lindströmin ura Turun Palloseurassa oli lyhyt, mutta loistokas. Puolustajana pelannut Lindström voitti TPS:ssa kolmen kauden aikana Suomen mestaruuden ja kaksi hopeaa. Hänet on aateloitu Jääkiekkoleijonaksi #51.
Lindström tuli Palloseuraan keväällä 1975 TuTo:n lopettaessa jääkiekon edustustasolla. Hän oli suuressa roolissa TPS:n voittaessa keväällä 1976 Hakametsässä Tapparan ratkaisevassa finaalissa maalein 2-1 tehden itse TPS:n 1-0 –maalin Antti Leppäsen selän taakse. Kapteeni Lindström kohotti Kanada-maljan kohti Hakametsän hallin kattoa ja kahdenkymmenen vuoden ikuisuudelta tuntuneen odotuksen jälkeen mestaruus oli taas meidän. Hopeaa tuli seuraavan keväänä Tapparan maksaessa potut pottuina ja uudelleen keväällä 1982.
Lindström pelasi TuTo:ssa 1963-1970 ja taas uudestaan 1971-1975. Käteen jäi SM-pronssia keväällä 1968 ja 1970. Väliin mahtui kauden kestänyt vierailu Klagenfurtiin, josta tuliaisena oli Itävallan mestaruus. Kahden menestyksekkään TPS-kauden jälkeen Lindströmin tie vei Saksaan ja Berliner SC Preussenin riveihin, joissa hän viihtyi aina kevääseen 1981 asti saavuttaen Saksan sarjan hopean ja pronssin. Lindström palasi vielä TPS:aan kaudeksi 1981-1982, josta tuloksena oli SM-hopea.
Maajoukkueeseen ”Pappa” nousi 1968 ja edusti Suomea kaikkiaan kolmissa olympialaisissa ja 7 kertaa MM-kisoissa. Hän kantoi rinnassaan Leijonien kapteenin C-kirjainta vuosina 1975-1977. Maaotteluita kertyi kaikkiaan 214.
Lindström on valittu mittavalla urallaan Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi vuonna 1969. SM-sarjan All Stars –kentälliseen hänet valittiin 1968, 1969, 1970, 1971 ja 1973.
TuTo Hockey on jäädyttänyt Lindströmin pelipaidan numerolla #4.
Seppo on usein nähty vieras Tepsiläisten tapahtumissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Markku Mattila on yhdistyksemme perustajajäsen ja TPS Juniorijääkiekko ry:n kunniapuheenjohtaja. Hänellä on vuosikymmeniä pitkä ura Turun Palloseuran eri yhdistysten hallituksissa, sekä Suomen Jääkiekkoliiton toiminnassa. Markku oli TPS Juniorikiekon puheenjohtaja vuosina 1986-1996. Ura jatkui TPS Juniorikiekko ry:n puheenjohtajana vuosina 1996-2008, jolloin hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Nykyisen Tepsiläiset ry:n edeltäjän, Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n hallituksessa Mattila toimi 1990-1996.
Suomen Jääkiekkoliitto ry:n Länsirannikon piirin puheenjohtajana Markku oli vuosina 1994-2000 kuuluen liittovaltuustoon vuosina 1996-2003 ja liitohallitukseen 2003-2012. Koulutus- ja valmennusvaliokunnan puheenjohtajana hän toimi 2005-2008 ja kilpailuvaliokunnan puheenjohtajana 2009-2012. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry LiikU:n hallituksessa Mattila vaikutti vuosina 1996-2012.
Markku Mattila on palkittu ansioistaan Turun Palloseuran kultaisella ansiomerkillä numero #102. Hän on saanut kultaisen ansiolevykkeen 2009 ja seuran standaarin 2010. Suomen Jääkiekkoliiton kultaisen ansiomerkin hän sai vuonna 1998 ja kultaviirin 2012. OPM:n ansioristi Mattilalle myönnettiin 2007.
Kutsuttiin kunniajäseneksi 2016
Heikki Mäki sai Tepsiläisyyden verenperintönä, sillä hänen isänsä oli Turun Palloseuran ensimmäinen puheenjohtaja Uuno Mäki. Ensimmäinen jäsenkortti on Talvisodan ajoilta. TPS:n Grand Old Man on kirjoittanut muun muassa seuran historiikit yhdessä Eero Toivolan kanssa. Hänen henkilökohtaiset muistikuvansa seuran historiasta ja yksittäisistä otteluista ulottuvat aina 1930-luvun lopulle asti. Free lance –toimittajana toiminut Mäki oli muun muassa jalkapallojaoston tiedottaja 15 vuoden ajan.
Intohimoiseksi jalkapallomieheksi tunnustautuva Heikki on päivittänyt 1990–luvulta lähtien legendaarisia Mustia Kirjoja, joihin on kirjattu kaikki seuran pelaamat edustustason jalkapallo-ottelut perustamisesta saakka. Viestikapula on nyttemmin siirtynyt nuoremmille, sillä Mäki on uskonut tehtävän FC TPS:n tiedottajana toimivalle Heikki Möttöselle.
Mäki on nähnyt paria poikkeusta lukuun ottamatta jokaisen TPS:n Kupittaan stadionilla pelaaman jalkapallo-ottelun ja hän onkin Turun Palloseuran historian korvaamaton tietopankki. Heikki nauttii aina ystävällisenä herrasmiehenä suurta kunnioitusta läpi seurayhteisön.
Heikki Mäki sai seuran kaikkien aikojen ensimmäisen elämänurapalkinnon. Vuonna 1930 syntyneen Heikin Uuno-isä oli seuran ensimmäinen puheenjohtaja. TPS:n perustaminen sai alkunsa ajatuksesta saada Turkuun suomenkielinen palloilun erikoisseura. Turun Riennon ja Turun Urheiluliiton jalkapalloilijat perustivat Uuno Mäen johdolla kokonaan uuden seuran, Turun Palloseuran, 24.10.1922.
Heikki Mäen ensimmäinen TPS:n jäsenkortti on jo talvisodan ajoilta. Hän toimi 53 vuotta urheilutoimittajana lähinnä jalkapallopuolella. Hän on kirjoittanut yhdessä Eero Toivolan kanssa TPS:n kaikki viralliset alkuvuosien historiikit. Hän on ylläpitänyt myös pari vuosikymmentä TPS jalkapallon ”Mustia kirjoja”. Niihin on dokumentoitu kaikki seuran jalkapallo-ottelut vuodesta 1922 lähtien. Niihin on dokumentoitu kynällä kirjoittaen kaikki edustusjoukkueiden avauskokoonpanot, vaihdosta kentälle tulleet pelaajat, erotuomarit, pelipaikat sekä ottelun status.
Mäki päätti freelancer-toimittajauransa täytettyään 80 vuotta. Hän on todennäköisesti nähnyt eniten pääsarjatason jalkapallo-otteluita Suomessa. Heikki teki siviiliuransa Kestilän mainospäällikkönä, mutta hän auttoi TPS:ää vuosikausia varainhankinnassa, myynnissä, markkinoinnissa ja viestinnässä.
TPS:n Grand Old Man’ille on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #67. Mäki vaikuttaa edelleen aktiivisesti Senioritepsiläiset ry:n hallituksessa.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Jouko ”Jokke” Narvanmaa on tehnyt komean uran Turun Palloseurassa niin kaukalossa kuin kabineteissakin. Leijonapaidan Jokke puki päälleen 73 kertaa edustaen Suomea kolmasti maailmanmestaruuskisoissa ja Kanada Cupissa vuonna 1987.
Puolustajana pelannut TPS:n oma kasvatti nousi edustusjoukkueeseen kaudella 1981-1982. Jokke voitti pelaajana neljä Suomen mestaruutta ja kolme SM-hopeaa. Toimitusjohtajana tuli palkintokaappiin vielä kaksi SM-kultaa ja yksi hopea lisää. Lisäksi hän voitti pelaajana Euroopan mestaruuden 1994 ja Euroopan Cupin toimitusjohtajana 1997.
Kaikkiaan 401 runkosarjan ottelussa kertyi 168 tehopistettä. Kotimaassa aina TPS:a edustanut Narvanmaa pelasi kaudet 1986-1988 MoDo:ssa Ruotsissa. Ura katkesi selkävaivoihin kauden 1993-1994 jälkeen.
Aktiiviuransa jälkeen Narvanmaa toimi HC TPS Turku Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1999-2006. Hän vaikutti pitkään HC TPS Turku Oy:n hallituksessa ja toiminut myös Turun Palloseuran ry:n hallituksen puheenjohtajana. Jokkelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #119.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Maailmanmestaripuolustaja Petteri ”Petu” Nummelin on toisen polven seuralegenda. Tällä sukunimellä ja henkilöhistorialla ei ole muuta vaihtoehtoa. Kerran Petun kaukalossa nähneet muistavat aina hänen loistavan rannelaukauksensa ja sulavan liikkumisensa jäällä.
Nummelin nuorempi aloitti liigauransa kaudella 1992-1993 pelaamalla kolme ottelua kasvattajaseuransa paidassa. Loppukausi meni Reipas Lahden riveissä opissa ja seuraavalla kaudella tulikin jo Euroopan mestaruus TPS:n paidassa. Oppi oli mennyt perille, sillä Petu valittiin keväällä 1994 SM-liigan parhaaksi puolustajaksi. Suomen mestaruuden Nummelin voitti keväällä 1995 legendaarisessa ottelusarjassa Jokereita vastaan.
Kolme seuraavaa kautta menivät Ruotsissa Västra Frölundan riveissä. Sitten taas kolme seuraavaa Davosissa Sveitsissä. NHL kutsui Nummelinia ensimmäisen kerran kaudella 2000-2001, jolloin hän pelasi Columbus Blue Jacketsin paidassa 61 ottelua. NHL-komennus jäi kuitenkin siihen ja reissumies pakkasi laukkunsa ja siirtyi takaisin Sveitsiin, tällä kertaa HC Luganon riveihin peräti viideksi kaudeksi.
Hyvin menneet pelit poikivat uuden näyttöpaikan NHL:n ja Minnesota Wildiin, jota Petu edusti seuraavat kaksi kautta. Tällä kertaa NHL:n ovet sulkeutuivat taitavalta, mutta pienikokoiselta Nummelinilta pysyvästi. Kaikkiaan hän pelasi NHL:ssä 139 ottelua tehoin 9+36= 45.
Nummelin palasi Luganoon, jossa oli kulttipelaajan asemassa. Seuraavat viisi kautta menivät siellä, mutta 2012-2013 tiet erkanivat ja Petu palasi kasvattajaseuraansa kahdeksan pelin ajaksi.
Nummelin pelasi seuraavalla kaudella Raumalla. Syksyllä 2014 hän kuitenkin palasi kotiin pitkältä kierrokseltaan kantaen TPS:n kapteenin C-kirjainta rinnassaan kauden ajan. Valitettavasti Petu kärsi loukkaantumisista ja pelasi kauden aikana vain 16 ottelua. Seuraava kausi ei ollut juuri helpompi ja kiekkolegenda pystyi pelaamaan ainoastaan 27 peliä.
Vladimir Jursinovin koulusta keväällä 1995 Suomen mestariksi ”valmistunut” Petu voitti samana keväänä MM-kultaa Tukholman Globenin huutomyrskyssä. Petulla on myös hopeaa Torinon Olympialaisista vuodelta 2006 ja peräti neljä hopeaa ja kaksi pronssia MM-kisoista Suomen ensimmäisen MM-kullan kyytipojiksi. Hän on pelannut 15 MM-kisoissa, sekä kerran olympialaisissa ja World Cupissa. Hänet on valittu viidesti MM-kisojen tähdistökentälliseen. Kahdesti hänet valittiin MM-kisojen parhaaksi puolustajaksi.
Pekka Rautakallio –palkinnon hän voitti kaudella 1993-1994 ja Sveitsin mestariksi Petu on kruunattu kahdesti. Vuonna 2023 Petu saavutti MM-pronssia Latvian joukkueen valmennustiimissä. Tässä vain muutamia meriittejä loputtomasta listasta.
Petteri Nummelin aateloitiin Jääkiekkoleijonaksi numerolla #253 vuonna 2019. Hänet kutsuttiin TPS Hockey Hall of Famen jäseneksi 2021.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2019
Timo ”Numppa” Nummelin on Mr TPS. Jalkapallon ja jääkiekon legenda. Maajoukkuetasoa molemmissa lajeissa. Numppa on Jääkiekkoleijona #80.
Numppa voitti jalkapallon Suomen mestaruuden vuosina 1968, 1971 ja 1972. Hänet valittiin Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi vuonna 1968. Jalkapalloura päättyi vuonna 1974, jolloin Numppa teki valinnan jääkiekon hyväksi. Jalkapallon A-maaotteluita ikitepsiläiselle kertyi 14.
Nummelin kohosi jääkiekon puolella maajoukkueeseen myöhemmin kuin jalkapallossa. Hän debytoi MM-tasolla Prahassa vuonna 1972 ja päätti kaikkiaan 11 arvoturnausta käsittäneen Leijona-uransa vuoden 1982 MM-kotikisoihin.
Jääkiekossa hän on vuoden 1976 Suomen mestari. SM-hopeaa on tullut neljästi ja pronssia kolmesti. Numppa pelasi Tepsissä huikeat 691 ottelua 23 kauden aikana vuosina 1964-1987. Hänet valittiin SM-sarjan herrasmiespelaajaksi vuonna 1981. Samana vuonna tuli valinta Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi. Mr. TPS valittiin SM-sarjan/SM-liigan tähdistökentälliseen vuosina 1972, 1976 ja 1981. Vuoden Tepsiläinen Numppa oli 1985. Hän sai arvostetun Captain’s Ballin erityisen positiivisesta ja merkittävästä työstä suomalaisen jalkapalloilun hyväksi 2024.
HC TPS on nostanut Numpan paidan HK Areenan kattoon ja jäädyttänyt Nummelinin numeron #3. Numeron käyttöoikeus on hänen pojallaan Petterillä, joka valittiin Tepsiläisten vuoden jäseneksi vuonna 2012. Mr. TPS:lle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #50.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2012
Kai ”Kultaranne” Nurminen oli uransa aikana fanien suurin suosikki… eikä ihme. Kaitsulla on aina aikaa muutamalle ystävälliselle sanalle. Kaitsu on edustanut Suomea World Cupissa vuonna 1996 ja MM-kisoissa kahdesti vuosina 1996 ja 1997.
Los Angeles Kings varasi Nurmisen vuonna 1996 8. kierroksen varausnumerolla 193. NHL:ssä Kaitsun seurat olivat Los Angeles Kings ja Minnesota Wild, joissa kertyi 69 ottelua.
Nurminen on voittanut Suomen mestaruuden Tepsissä kahdesti vuosina 1993 ja 2000. Hopeaa jäi käteen keväällä 2004. Euroopan mestaruutta Kaitsu juhli vuonna 1994.
SM-liigan kuukauden pelaajaksi Nurminen on valittu kahdesti. Samoin All Stars -kenttään vuosina 1995 ja 2000. Maalikuninkuuden hän vei niin ikään kahdesti vuosina 1995 ja 2000.
Elitserienin maalikuninkuuden Kaitsu pokkasi keväällä 1996. Pistepörssin voitto tuli kuin
kylkiäisenä.
Keväällä 2000 Kaitsu puhdisti SM-liigan palkintopöydän. Mestaruuteen päättyneellä kaudella 1999/2000 syntyi huikeat 41 maalia ja Nurminen kuittasi maalikuninkuuden ja pistepörssin voiton. Hän sai myös runkosarjan parhaalle pelaajalle annettavan Lasse Oksanen -palkinnon. Valinta All Stars -kentälliseen oli selviö.
Kaitsun tavaramerkki oli viuhuva rannelaukaus, josta lempinimi ”Kultaranne” juontaa juurensa. Vastaavaa laukaisutekniikkaa suoraan luistelusta ei SM-liigassa ole näkynyt hänen jälkeensä.
Hyvän supliikin omaavana Kaitsu on toiminut myös URHOtv:n jääkiekkoasiantuntijana ja ollut kantavia voimia SM-liigan Alumni -toiminnassa. Kaitsulle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #204. Hänet kutsuttiin TPS Hockey Hall of Famen jäseneksi 2021.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2012
Veijo Packalen on HC TPS:n toisen polven suutari. Naskali ja neula pysyvät kädessä verenperintönä TPS Hall of Fameen valitun Veikko-isän jalanjäljissä. Vaatimaton ja aina auttamaan valmis Veijo on osaltaan ollut mahdollistamassa Turun Palloseuran menestystä vuodesta 1994 alkaen.
Edustusjoukkueen huoltajat, pelaajat ja juniorijoukkueet ovat saaneet avun lukemattomia kertoja varusteongelmiinsa. Niin myös satunnaiset avuntarvitsijat, jotka ovat löytäneet tiensä Veijon pakeille.
Pienessä kopissa Turkuhallin pohjakerroksessa suutarina toimiva Veijo on malliesimerkki seurahenkisestä arjen sankarista, joka tekee kaikkensa oman seuransa eteen koskaan itsestään numeroa tekemättä.
Veijo Packalenille on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #240.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Jyrki Santala on yhdistyksemme perustajajäsen. Jos jollakin on värikäs ura Turun Palloseuran palveluksessa ja suomalaisessa jääkiekossa yleensäkin, se on Jyrki. Sallassa syntynyt ja vahvan Rauma-kytköksen omaava Jyrki tunnustautuu varauksetta Tepsin mieheksi.
TPS:n vahva mies Hannu Ansas palkkasi Jyrkin TPS:n toiminnanjohtajaksi vuonna 1983. Siitä tie vei 1987 Tampereelle SM-liigan toimitusjohtajaksi. Ansas puhui kuitenkin Santalan takaisin Turkuun ja Turun Palloseuran leipiin kahta vuotta myöhemmin. Tampere kun ei tuntunut oikein kodilta. Sitä ennen Santala ripusti vielä keväällä 1989 kultamitalit TPS:n pelaajien kaulaan.
Seuraavaan kymmeneen vuoteen mahtui paljon. Turkuhallin valmistuminen ja viisi Suomen mestaruutta, muutama hopea ja kaksi Euroopan mestaruutta. Jyrki muistelee itse erityisellä lämmöllä yhteistyötä Vladimir Jursinovin kanssa. Pesti TPS:n toimitusjohtajana päättyi keväällä 1999 Suomen mestaruuteen, jonka jälkeen Jyrki toimi vielä Turkuhallin ravintolayhtiön markkinointitehtävissä. Suomen Jääkiekkoliiton hallituksessa hän oli yhdeksän vuoden ajan.
Erinomaisena seuramiehenä tunnettu Santala omaa myös kadehdittavan lauluäänen, joka on kaikunut niin monissa mestaruusjuhlissamme Tepsiläisten iloksi. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #96. Kunnallispolitiikassa vuosikymmenet vaikuttanut Jyrki on toiminut myös Rauman Lukon toimitusjohtajana.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Merja ”Meru” Sjöman voitti jalkapallon naisten Suomen mestaruuden TPS:n paidassa vuonna 1978. Merun palkintokaappiin kertyi huikean uran aikana lisäksi seitsemän SM-hopeaa ja kaksi pronssia.
Sjöman pelasi vuosina 1973―1985 maajoukkueessa 41 ottelua ja oli mukana Suomen ensimmäisessä naisten maaottelussa Ruotsia vastaan elokuussa 1973.
Liberona pelannut Meru valittiin Suomen ensimmäiseksi vuoden naisjalkapalloilijaksi vuonna 1976. Valinta osui häneen uudestaan 1980. Hän on ensimmäinen SPL:n kultaisen ansiomerkin saavuttanut naisjalkapalloilija. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #188. Tapahtumissamme aktiivisesti mukana ollut Meru valittiin TPS:n Jalkapallon Kunniagallerian jäseneksi vuonna 2021.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2014
Uskollinen ja luotettava niin aurinkoisina kuin myrskyisinäkin päivinä läpi vuosikymmenten. Ensimmäisen puheenjohtajamme Hannu Ansaan ohella Suuri Tepsiläinen. Vei jäädessään eläkkeelle valtavan määrän tietoa, ylivertaisen kokemuksen tuomaa näkemystä ja henkilökohtaisia suhteita mukanaan. Ne, jotka tietävät, ottavat lakin päästä.
Maalivahtina pelannut Rane edusti TuTo:a vuosina 1973-1975. Hän siirtyi seurafuusion myötä TPS:n riveihin, jossa pelasi 1975-1978 ja voitti keväällä 1976 Suomen mestaruuden, joiden jatkoksi vielä hopean ja pronssin. Kausi 1979-1980 meni KooVeen paidassa. Ura ja kausi 1980-1981 päättyivät pronssimitaliin Tepsissä.
Sjöroosin ansiot ovat Suomen mestaruudesta huolimatta ennen muuta TPS:n markkinoinnissa, toimistolla ja TPS-jääkiekon vaikeiden aikojen selkärankana. Hän on toiminut vuosikymmeniä seuran luottomiehenä. Hallitukset ja toimitusjohtajat ovat vaihtuneet, mutta TPS:n onneksi seuralla on ollut jatkuvuuden tae, johon on voinut luottaa tuulella ja tyvenellä. Kiitos Rane!
Rauno Sjöroos on yhdistyksemme perustajajäsen. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #98. Hänet kutsuttiin TPS:n Hockey Hall of Famen jäseneksi vuonna 2019.
Kutsuttiin kunniajäseneksi 2019
Heikki ”Hese” Suhonen on kaikkien aikojen maalintekijä SM-tasolla. Vastustajan verkko heilui peräti 206 kertaa 427 ottelussa. Pelätty hyökkääjä voitti kaikkiaan neljä Suomen mestaruutta, joista kolme (1971, 1972, 1975) TPS:n raitapaidassa. Yksi mestaruus tuli HJK:ssa vuonna 1973.
Suhonen pelasi TPS:ssä kausina 1962-1972 ja 1974-1986. Ilta-Sanomien Tähtikilpailun Hese voitti 1984. A-maaotteluja Super-Hessulla on 21, joissa hän teki kaksi maalia. SM-sarjan maalikuninkaaksi Suhonen kruunattiin vuonna 1972. Sarjan paras maalintekijä hän oli yhdessä Atik Ismailin kanssa 1978.
Vuoden Tepsiläiseksi Hese valittiin vuonna 1985 ja hänet kutsuttiin Suomalaisen jalkapallon Hall of Fameen vuonna 2007 numerolla 26. Suomalaisen jalkapallon Gladiaattorin arvon hän sai 2008. Veikkausliigan maalikuninkaan malja on ollut vuodesta 2014 Heikki Suhosen maalikuninkaan palkinto. Heselle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #61. Hän on TPS Jalkapallon Kunniagallerian jäsen numerolla #12.
Pelaajauransa jälkeen Suhonen on toiminut TPS:n nuorisopallon yksilövalmentajana 1988 ja valmennuspäällikkönä 1994. TPS:n liigajoukkueen päävalmentajana Suhonen toimi 1989-1991 parhaana saavutuksenaan SM-hopea. Tämän lisäksi hän on valmentanut liigatasolla FC Oulua, Finnairin Palloilijoita ja Vaasan Palloseuraa.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2013
Matti ”Sunttu” Sundelin edusti koko uransa Turun Palloseuraa vuosina 1953―1962. Sundelin kuului sekä jalkapallon, että jääkiekon huipputaitajien harvinaiseen joukkoon. Hän nousi TPS:n jääkiekon edustusjoukkueeseen vuonna 1953 ja oli voittamassa jääkiekon Suomen mestaruutta vuonna 1956. Sitä Tepsin ensimmäistä. Vyölle tulivat kahdet MM-kisat ja Sunttu oli ensimmäinen turkulainen leijonapaitaan kutsun saanut pelaaja Saksan MM-kisoissa vuonna 1955. Ketjukaveriensa Voitto Soinin ja Risto Aaltosen kanssa koko kolmikko nousi maajoukkueeseen. Iskuryhmä tunnettiin maineikkaana SAS-ketjuna.
Jalkapallossakin maaliverkko löytyi kuin luonnostaan. Sunttu oli kauden maalikuningas 30 osumallaan vuonna 1960 TPS:n ottaessa SM-hopeaa. Kuninkuus sai kruununsa kauden viimeisessä ottelussa Jaron edeltäjää Pietarsaaren Drottia vastaan Kupittaalla. TPS voitti ottelun 7-0, ja Sundelinin tehdessä kaikki maalit.
Suntun rakkain muisto maajoukkueesta on Suomi-Englanti -ottelu Helsingissä. Suomi voitti britit historiallisesti 4-3 ja Sundelin iski voittomaalin. Kaikkiaan Sundelin pelasi kuuden kauden aikana 82 mestaruussarjan jalkapallo-ottelua, joissa maaleja syntyi 87.
Suomensarjassa hän viimeisteli 54 maalia neljän kauden aikana. Sundelin oli mestaruussarjan maalikuningas kausilla 1957, 1959 ja 1960, joista viimeisellä hän teki edelleen voimassa olevan ennätyksen – 30 maalia. Hänen nimissään on myös pääsarjatason maaliennätys yhdessä ottelussa, 7 maalia. Sundelin pelasi jalkapalloa Suomen maajoukkueessa vuosina 1956–1960. Kaikkiaan Suntulle kertyi viisi maaottelua, joissa hän teki kaksi maalia.
Matti Sundelinille on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #23.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2014
Ikitepsiläinen Rauli ”Rinti” Tammelin pelasi hyökkääjänä TPS:n paidassa kaikkiaan 568 ottelua 17 kauden aikana. Hän tuli edustusjoukkueeseen kaudella 1968-1969 ja kantoi pitkällä urallaan rinnassaan kapteenin C-kirjainta kahden viimeisen TPS-kauden ajan. Ura Tepsissä päättyi keväällä 1986 jatkuakseen vielä kahden kauden ajan Kiekko-67 joukkueessa II divisioonassa. Nuorisomaajoukkueessa otteluita kertyi kymmenen.
Rinti voitti Suomen mestaruuden 1976 ja oli hopealla 1977, 1982 ja 1985. Pronssia tuli palkintokaappiin 1978, 1979 ja 1981. Tammelin oli tavallaan aikaansa edellä, sillä hän pelasi puolustavana hyökkääjänä pimentäen vastustajan suurimmat tähdet aina Vellu Ketolasta alkaen.
Rauli Tammelinille on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #56. Hän on TPS Hockey Hall of Famen jäsen. Tammelinin paita #16 nostettiin HK Areenan kattoon tunteikkaiden juhlallisuuksien saattelemana Tapaninpäivänä 2015.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Aurinkokuningas Juhani ”Tami” Tamminen ei jätä ketään kylmäksi. Suomi-kiekon monitoimimiehellä on takanaan komea ura pelaajana ja valmentajana. SM-sarjan All Stars –joukkueeseen Tamminen valittiin vuonna 1974. Suomen Jääkiekkomuseo on aateloinut Tammisen Jääkiekkoleijonaksi #79. Liikunnallista monilahjakkuutta osoittaa, että Tami oli voittamassa jalkapallon A-nuorten Suomen mestaruutta TPS:n paidassa kausilla 1966 ja 1968. SM-pronssia Tamminen saavutti edustusjoukkueessa 1967.
Jääkiekkoa hän pelasi TPS:ssa vuosina 1966-1970, 1977-1979, sekä 1980-1983. Tami oli joukkueen kapteeni 1977-1979 ja 1980-1982. Kaudet 1970-1975 menivät HJK:ssa ja HIFK:ssa, jossa Tamminen voitti Suomen mestaruuden kaudella 1973-1974. Tamminen on saavuttanut pelaajana Suomen mestaruuden (1974) lisäksi 5 hopeaa ja 3 pronssia.
Pohjois-Amerikassa Tami on pelannut WHA:ssa Cleveland Crusadorsissa ja Phoenix Roadrunnersissa, sekä CHL:ssä Oklahoma City Blazersissa. Japanissa hän pelasi Kokudo Keikakun joukkueessa.
Leijonissa Tamminen pelasi kaudesta 1969-1970 aina kevääseen 1975 ja taas uudelleen palattuaan Pohjois-Amerikasta 1977-1982. Hän oli maajoukkueen kapteeni vuosina 1980-1982. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #166.
Tamminen valmensi TPS:n liigajoukkuetta 1985-1988. Tämän jälkeen hän on valmentanut muun muassa Sveitsin ja Ranskan maajoukkueita. Mestiksen mestaruuden hän on voittanut valmentajana kahdesti nostaen Oulun Kärpät liigaan kaudella 1999-2000. Vaasan Sportin peräsimessä tuli toinen voitto kaudella 2008-2009. Hän on valmentanut myös Ruotsissa ja Sveitsissä.
Nykyisin Tamminen tunnetaan parhaiten jääkiekon MM-kisojen sanavalmiina kommentaattorina ja kantaaottavana kiekkopersoonana. Hän on kirjoittanut useita kirjoja ja on haluttu luennoitsija.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2015
Juhani Tuominen (s. 6.1.1939 – k. 18.1.2018) voitti keilailun Suomen single mestaruuden vuonna 1972. Vaatimaton herrasmies on ensimmäinen TPS:n paidassa Suomen mestaruuden voittanut keilaaja.
Tuomisen ansiot ovat erittäin merkittävät myös järjestötoiminnassa. Hän toimi Turun Palloseuran Keilailujaoston johtokunnan jäsenenä yhteensä 8 vuoden ajan. Turun Palloseuran Keilailujaoston, myöhemmin TPS Keilaajat ry:n, puheenjohtajan nuija oli Tuomisen käsissä kausina 88-89 ― 98-99 yhteensä peräti 11 vuoden mittaisen rupeaman. Lisäksi Tuominen kuului TPS Keilaajat ry:n hallituksen rivijäsenenä yhteensä 10 vuoden ajan, joten kyse on todellisesta vastuunkantajasta.
Turun Keilailuliiton hallituksen ja/tai taloustoimikunnan jäsenenä Tuominen toimi yhtäjaksoisesti 1979 ― 1991, yhteensä 12 vuotta.
Tuomiselle on myönnetty ansioistaan Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #125 ja Turun Keilailuliiton kultainen ansiomerkki numerolla #43. Valtakunnallisesti Tuomisen merkittävät ansiot on huomioitu SVUL:n hopeisella ansiomerkillä ja Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun (OMK) ansiomitalilla kultaisin ristein. Hänet kutsuttiin TPS Keilaajat ry:n kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2014.
Kutsuttiin kunniajäseneksi 2014
Laitahyökkääjä Ville ”Vaha” Vahalahti on TPS:n oma kasvatti, vaikka juuret Paraisille ja ParSportiin vievätkin. Herrasmies ja esimerkillinen joukkuepelaaja kohosi uransa loppupuolella todelliseksi kulttihahmoksi. Paikalla olleet eivät varmasti unohda tunteikasta hetkeä, jolloin Ville näytti isoa sydäntä kasvattajaseuransa kannattajille palatessaan vanhaan kotikaukaloonsa Lukon paidassa. Ville sai osakseen valtavat suosionosoitukset vierasjoukkueen pelaajana Turkuhallin jäällä. Ei ihan jokapäiväistä Turussa.
Leijonissa Vahalahti pelasi 22 A-maaottelua ja edusti Suomea kevään 2009 MM-kisoissa.
Vahalahti pelasi yhtäjaksoisesti TPS:n paidassa kaudesta 1998-1999 kevääseen 2007 saavuttaen kolme Suomen mestaruutta. Visiitti Elitserienin Linköpingiin kesti vain yhden hopeaan päättyneen kauden ja Ville palasi takaisin Turkuun ja lopulta TPS:n kapteeniksi tuoden Kanadamaljan riemukkaasti kotiin Hämeenlinnasta yhdessä Hannu Äyräksen kanssa keväällä 2010. Ura meillä jatkui vielä kevääseen 2013 asti, jonka jälkeen oli edessä siirtyminen Lukkoon seuraamme vähemmän mairittelevan tapahtumasarjan kautta.
Vahalahti saavutti upean uransa aikana kaikkiaan neljä Suomen mestaruutta, yhden hopean ja yhden pronssin. Elitserienistä oli tuomisina hopeamitali. Hänet valittiin SM-liigan herrasmiespelaajaksi ( Raimo Kilpiö –palkinto ) keväällä 2012 . Pistepörssin ( Veli-Pekka Ketola –palkinto ) hän voitti Lukon paidassa keväällä 2014, jolloin hänet valittiin myös SM-liigan tähdistökentälliseen.
Hieno ura päättyi viiden Raumalla vietetyn kauden jälkeen käsivammaan. Aktiiviuran päätymisen jälkeen Ville aloitti työskentelyn TPS:n huoltotiimissä. Vahalahdelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #153.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2019
Jorma Valtonen edusti TPS:aa kausilla 1964-1966, 1978-1980 ja 1981-1987. Lisäksi hän on edustanut SM-sarjassa / SM-Liigassa RU-38:aa, Ässiä ja Jokereita. Kausilla 1975-1978 hän pelasi Italiassa edustaen Gardenaa ja HC Allehea. Kauden 1980-1981 hän pelasi Länsi-Saksassa edustaen EHC-70:n joukkuetta.
Valtonen on valittu SM-sarjan parhaaksi pelaajaksi vuonna 1972. Urpo Ylönen –palkinnon (SM-liigan paras maalivahti) hän on voittanut kausilla 1978-1979 ja 1979-1980. Hän voitti urallaan kaikkiaan kolme SM-kultaa, 2 hopeaa ja yhden pronssin. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #154. Suomen Jääkiekkomuseo on aateloinut Valtosen Jääkiekkoleijonaksi #67. Hänet valittiin IIHF:n kunniagalleriaan vuonna 1999 ja HC TPS Hockey Hall of Fameen 2015.
Valtonen on edustanut Suomea 9 MM-kisoissa ja kolmissa Olympialaisissa. MM-kisojen parhaaksi maalivahdiksi hänet valittiin vuonna 1972. Maaotteluita Valtsulle kertyi kaikkiaan 232.
Valtonen on toiminut pitkällä valmennusurallaan HC TPS:n omassa valmennusakatemiassa. Valtsu oli kaudesta 2011-2015 alkaen KHL:n Lokomotiv Jaroslavlin maalivahtivalmentajana. Hän selvisi ainoana valmennusjohdon jäsenenä joukkuetta kohdanneesta traagisesta lento-onnettomuudesta, sillä häntä oli pyydetty jäämään harjoittamaan juniorijoukkueen maalivahteja toisten matkatessa Minskiin tuhoisin seurauksin.
Kaudella 2015-2016 hän on toiminut Gherdëinan joukkueen maalivahtivalmentajana Italiassa.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Vilunväreitä ja reppu repeää…! Jukka ”Vilu” Vilander voitti upealla urallaan neljä Suomen mestaruutta vuosina 1989, 1990, 1991 ja 1993. Vilu on myös Euroopan mestari vuodelta 1994. Hän edusti Suomea kolmissa MM-kisoissa. Vilander muodosti pelätyn ”Mustan Surman” ensin yhdessä Esa Keskisen ja Ari Vuoren kanssa ja Essin ja Arsen siirryttyä Raumalle Kari Jalosen ja Arto Javanaisen kanssa. Hänet valittiin SM-liigan herrasmiespelaajaksi peräti kolmasti peräkkäin vuosina 1987, 1988 ja 1989.
Hän sai SM-liigan Kultaisen kypärän kaudella 1988/1989 pelaajien valintana liigakauden parhaaksi pelaajaksi ja valittiin samalla kaudella SM-liigan All Stars -kentälliseen. Hieno herrasmiespelaaja voitti lähes kaiken mahdollisen SM-liigassa.
Vilu on Tanskan jääkiekkomestari vuodelta 1996. Pelaajauransa jälkeen Vilander on toiminut TPS:n A-juniorien valmentajana. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #155. TPS on jäädyttänyt Jukka Vilanderin pelinumeron #12 vuonna 2023 ja nostanut hänen pelipaitansa Gatorade Centerin kattoon.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2012
Hannu ”Hantta” Virta on seuran oma kasvatti ja yksi kaikkien aikojen kunnioitetuimmista pelaajistamme. Monivuotinen TPS-kapteeni on tarjonnut turkulaisyleisölle valtavan määrän hienoja hetkiä. Pelaajana Hantan seura oli aina Suomessa TPS. TPS:n ja Leijonien kapteeni Virta on Suomen Jääkiekkoleijona #133. HC TPS on jäädyttänyt Virran pelinumeron #23. Hän on saanut Turun Palloseuran kultaisen ansiomerkin numerolla #101.
Virta kävi läpi Tepsin juniorimyllyn ja tuli edustusjoukkueeseen kaudella 1980-1981. Seuraavan kauden jälkeen tähtipakin tie vei NHL:än. Buffalo varasi Hantan kesällä 1981 numerolla #38. Hän pelasi Sabresissa viiden kauden aikana 245 ottelua tehoilla 25+101=126. Paluu Turkuun koitti vuonna 1986. Hän oli itseoikeutettuna kapteenina keskeisessä roolissa seuran kultakaudella kantaen Kanadamaljaa neljästi. Loistokas aika Turussa kesti vuoteen 1994, jolloin Virta siirtyi Sveitsiin Grasshoppersin riveihin kahdeksi kaudeksi. Hantta palasi vielä kerran kasvattajaseuraansa voittaen kuin sinetiksi EHL:n kotikaukalossaan Turkuhallissa. Loistokas pelaajaura päättyi 1997-1998 ZSC Lionsissa.
Myös valmentajaura on komea. Virta oli vuosina 1998-2003 HC TPS:n apuvalmentajana voittaen kolme Suomen mestaruutta vuosina 1999, 2000 ja 2001. Hän toimi Bluesin päävalmentajana 2003-2004. Uudelleen hän oli TPS:n apuvalmentajana 2005-2007 ja vielä päävalmentajana kaudella 2007-2008. HC Luganoa Virta valmensi 2009. Vuodesta 2010 hän on ollut Jokerien apuvalmentajana. Maajoukkueessa Virta kuului valmennustiimiin 2004-2006 ja 2013-2014.
Virta oli vuoden 1995 maailmanmestarijoukkueen kantavia voimia. Lisäksi hän saavutti pelaajaurallaan olympiapronssia 1994 ja samana keväänä MM-hopeaa. Suomen mestaruuden Virta voitti pelaajan neljästi, kolme kertaa jäi käteen hopeaa ja kerran pronssia. SM-liigan All Stars –kenttään Hantta valittiin 1987, 1989, 1990, 1991 ja 1992. Lynches Academyn kiekkoilijapatsaan hän pokkasi vuosina 1989 ja 1991. SM-liigan parhaaksi puolustajaksi hänet valittiin 1987, 1989, 1990 ja 1991.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Hannele ”Hansu” Virtanen teki elämänmittaisen uran Turun Palloseuran ja HC TPS Turku Oy:n eri tehtävissä varsinkin myynti- ja markkinointisihteerinä. Markkinointipäällikkö Rauno Sjöroosin oikean käden toimenkuvaan kuuluivat paperityöt pelaajasopimuksista yhteydenpitoon liittoon ja kaikkea siltä väliltä.
Virtanen osasi myös panna tarvittaessa pojat järjestykseen. Hän on yksi suurista persoonista toimistolla ja TPS-sydämistä kautta aikojen.
Hansu palveli lukemattomia asiakkaita ja oli monille TPS:n kasvot myydessään lähes kolmenkymmenen vuoden ajan lippuja ja kausikortteja toimistosta. Virtanen on yhdistyksemme perustajajäsen. Virtaselle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #127. Hänet kutsuttiin TPS Hockey Hall of Famen jäseneksi 2021.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2019
Juhani ”Juuso” Wahlsten (1938-2019) aloitti pelaajauransa KuPS:issa, josta siirtyi KalPa:an kaudella 1956-1957. Tie vei Ilveksen ja HIFK:n kautta Turkuun, jossa maajoukkueessa paikkansa vakiinnuttanut hyökkääjä puki päälleen TPS:n paidan numero #8 kaudella 1963-1964.
Juhani Wahlsten on Jääkiekkoleijona numero #43 ja hänet on valittu IIHF:n Hall of Fameen. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #80. Hän on myös TPS Hockey Hall of Famen jäsen.
Juuso pelasi TPS:ssa legendaarisessa ketjussa yhdessä Juhani Tammisen ja Pertti Kuismasen kanssa. Kauden 1969-1970 hän vietti Klagenfurtissa, jossa myös voitti Itävallan mestaruuden. Aktiiviuransa hän päätti keväällä 1971 Ilveksessä, jossa oli voittanut Suomen mestaruuden 1960.
Wahlsten edusti Suomea kolmissa olympialaisissa ja viisissä MM-kisoissa ollen vuoden 1969 MM-kisoissa Leijonien kapteeni. TPS:n paidassa hän pelasi seitsemän kauden aikana kaikkiaan 110 ottelua parhaana saavutuksena vuoden 1968 SM-hopea.
Aktiiviuran jälkeen Wahlsten suuntasi kiinnostuksensa valmennukseen ja hänellä on suuret ansiot etenkin juniorivalmennuksen saralla. Juuso toimi muun muassa legendaaristen TPS Lokkien valmentajana ja vei sittemmin monia tähtipelaajia edustusjoukkueeseen tuottaneen joukkueensa pelaamaan aina Japania myöten.
Turun Palloseuran edustusjoukkuetta hän valmensi kaudella 1971-1972 ja uudelleen kolmen kauden ajan 1981-1983. Käteen jäi keväällä 1981 SM-pronssi ja vuotta myöhemmin SM-hopea.
Monipuolisiin ansioihin kuuluu myös ringetten tuominen Suomeen vuonna 1979. Juhani Wahlstenin paita numerolla #8 on nostettu HK Areenan kattoon.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2016
Urpo ”Upi” Ylönen, valittiin MM-kisojen parhaaksi maalivahdiksi 1970. Loistava pelaajaura on saanut jatkokseen uskomattoman uran maalivahtivalmentajana. Vaatimaton Mestari on suurin yksittäinen tekijä TPS:n menestyksen taustalla kautta vuosikymmenten.
Ylönen on aateloitu vuonna 1988 Jääkiekkoleijonaksi numero 61. Hänet kutsuttiin IIHF:n Hall of Fameen vuonna 1997. Hänelle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #128. Ylösen nauttimasta arvostuksesta kertoo olennaisen se, että vuosittain jaettava SM-liigan parhaan maalivahdin palkinto, (Urpo Ylönen -palkinto), on nimetty hänen mukaansa.
Ylönen voitti pelaajana ainoan Suomen mestaruutensa 1976, SM-hopeita löytyy kaksi ja pronssimitaleita yksi. Leijonapaidan Ylönen puki päälleen 188 kertaa esiintyen kahdeksan kertaa MM-kisoissa ja kaksissa olympialaisissa.
Upi valittiin Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi vuosina 1967, 1968, 1970. SM-sarjan All Stars joukkueeseen hänet valittiin vuosina 1967, 1968, 1969, 1970, sekä SM-liigan All Stars joukkueeseen 1976 ja 1977.
Vuonna 1987 hän oli yhdessä Hannu Jortikan kanssa valmentamassa Suomen nuoria historialliseen MM-kultaan. Vuoden Tepsiläiseksi Upi valittiin vuonna 2008.
Ylöselle luovutettiin 70-vuotispäivänään 25.5. 2013 SM-liigagaalassa Suomen Jääkiekkoliiton suuri ansioristi. Tunnustuksen merkittävyyttä kuvaa se, että niitä luovutetaan vain yksi vuodessa.
Ylösen maailmankuulun maalivahtikoulun tähtioppilaita ovat olleet muun muassa Antero Niittymäki, Fredrik Norrena, Jani Hurme, Alexander Salak, Atte Engren, Joni Ortio ja sokerina pohjalla NHL:n parhaan maalivahdin Vezina Trophyn voittanut Miikka Kiprusoff.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Ylöselle 6.12. 2013 Suomen Leijonan ritarimerkin.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2013
Huoltajalegenda Hannu ”Ykä” Äyräs voitti uskomattomalla urallaan kaikkiaan yhdeksän jääkiekon Suomen mestaruutta. Hopeaa tuli lisäksi neljästi. Euroopan mestaruuden Ykä voitti kahdesti ja oli neljä kertaa pronssilla. Kaikkien aikojen kovin äijä, jota pelaajat kunnioittivat varauksetta, välillä jopa pelkäsivät jos kentällä oli lusmuiltu. Ykälle on myönnetty Turun Palloseuran kultainen ansiomerkki numerolla #105.
Äyräs oli myös suuressa roolissa TPS Hall of Famen esineistöä aikanaan kerättäessä. Ilman häntä ei kyseistä pysyvää näyttelyä olisi voitu toteuttaa. Ykä jäi ansaitulle eläkkeelle kaiken voittaneena keväällä 2010.
Kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 2012
Tepsiläisiä TPS-legendoja yhteispotretissa HK Areenalla 20. lokakuuta 2012. Vasemmalta Jouni Aalto, Jukka Vilander, Lasse Kiili, Mr TPS Timo Nummelin ja Kaitsu ”Kultaranne” Nurminen
Upi Ylönen, Jussi Ikonen ja Hese Suhonen saivat standaarinsa ja kultaisen jäsenkorttinsa jäsenillassa Olavin Krouvissa 4. toukokuuta 2013
Meru Sjöman ja Sunttu Sundelin kutsuttiin mukaan HK Areenalla 31. tammikuuta 2014
Svarten maankuuluja silakoita olivat 16. huhtikuuta 2016 kanssamme nauttimassa Jouni Gröndahl, Veijo Packalen, Rauli Tammelin, Markku Mattila, Heikki Mäki, Juhani Wahlsten ja Jouko Narvanmaa
Kivisen Juha esittelee Hantta Virralle Tepsiläisten kultaista jäsenkorttia 21. kesäkuuta 2016 Olkussa
Vladimir Jursinov kertoo hauskaa tarinaa Seppo Verroselle ja Petri Moilaselle
IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola ottaa vastaan yhdistyksen standaarin puheenjohtaja Eero Wallinilta kunniapuheenjohtaja Seppo Verrosen myhäillessä taustalla 1. lokakuuta 2016
Saku Koivu, Jyrki Santala, Eero Wallin, Jorma Valtonen, Seppo Verronen ja Reijo Leppänen kotoisesti pullakaffella puheenjohtaja Wallinin luona 31. lokakuuta 2016