Jääkiekon suosio ohitti 1980-luvulla jalkapallon. TPS:n jääkiekon nousun taustalla oli vahvana vaikuttajana Hannu Ansas. Kun vihdoin voitettiin jääkiekon mestaruus 1989 ja tiedossa oli Turkuhallin valmistuminen, ( Ansaan poliittisen taidon työnäyte ), kasvoi yhä vain paine hoitaa jääkiekkoa ja jalkapalloa erikseen ja taloudellisesti täysin itsenäisinä.
Keväällä 1990 toteutettiinkin seuran uudelleen organisointi. Organisaatiouudistus oli pitkälti Ansaan esittämä muutos. Aikaisemmat jaostot muuttuivat Turun Palloseura ry:n jäsenyhdistyksiksi. Ne olivat Turun Palloseuran Jalkapallo ry, Turun Palloseuran Jääkiekko ry ja Turun Palloseuran Keilaajat ry. Henkilöjäsenet siirrettiin oman halunsa mukaisesti näihin uusiin yhdistyksiin. Sama koski ainaisjäseniä, joilta näin valitettavasti riistettiin saavutettu Turun Palloseura ry:n jäsenstatus.
Yhdistys perustettiin 14.3.1990.
Perustajat: Hannu Ansas ( kokouksen puheenjohtaja ), Ossi Aaltonen, Kari Ekman, Pekka Elo, Viking Henriksson, Hannu Hyrsky, Juhani Hätönen, Kari Kaasalainen, Jussi Kangas, Harri Kapanen, Mikko Ketonen, Pertti Koski, Pirjo Kulmala, Hannu Laapas, Henna Laine, Turjo Lehmusvuori, Teuvo Lehto, Harri Lähteenmäki, Markku Mattila, Teuvo Metsämäki, Jouko Mikkola, Markku Nieminen, Raimo Puolimatka, Pekka Ruola, Aki Salonen, Jyrki Santala, Rauno Sjöroos, Heikki Suutala, Seppo Verronen, Markku Viinanen ja Hannele Virtanen.
Kokouksessa hyväksyttiin myös yhdistyksen säännöt ja valittiin ensimmäinen hallitus.
Hallituksen puheenjohtajana aloitti Hannu Ansas. Hallituksen muut jäsenet olivat Mikko Ketonen, Markku Mattila, Markku Nieminen, Raimo Puolimatka, Aki Salonen ja sihteerinä Jyrki Santala.
Myöhemmin hallituksen jäseniä olivat Kari Kauppila, Harri Lähteenmäki, Jouko Narvanmaa ja Seppo Verronen.
TPS oli hankkinut Sirkkalankadulta yhteiset, omat toimitilat vuonna 1986. Jääkiekon 1990-luvun alun menestys mahdollisti uusien tilojen hankinnan Kiinteistö Oy Uudenmaantullin Uudenmaankatu 19 kiinteistöstä. Yhdistys omisti kahden liikehuoneiston, yhden huoneiston ja erillisen kokoustilan osakkeet. Liikehuoneistoista saatiin vuokratuottoa.
Yhdistys hoiti Impivaaran ja Varissuon jäähallien sekä Turkuhallin kahvioita. Tosin vuosituotosta runsas kolmannes tilitettiin TuTolle.
TPS –SHOP toimi aluksi Sirkkalankadulla, sitten Turkuhallissa, mutta siirrettiin lopulta Uudenmaankadun rakennukseen. Fanituotteiden myynnin lisäksi SHOP vastasi pääsylippujen ennakkomyynnistä. SHOPIN liikevaihto kohosi nopeasti. Mm. Saku Koivun fanituotteiden ansiosta liikevaihto ylitti kolme miljoonaa markkaa/vuosi.
Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n alaisuuteen kuului SM-liigan edustusjoukkue.
Menestyminen SM-liigassa heti yhdistyksen alkuvuosina perustui suurelta osin Ansaan kykyyn ennakoida. Hän oli houkutellut Jyrki Santalan TPS:n toimitusjohtajaksi jo 1984. Santala tosin lähti SM-liigan toimitusjohtajaksi 1987, mutta palasi takaisin 1989 ja hänestä tuli vuonna 1990 jääkiekon toimitusjohtaja. Toinen merkittävä henkilöhankinta oli Hannu Jortikan kiinnittäminen päävalmentajaksi vuonna 1988. Jortikan tavoite oli edetä hitaasti ja voittaa mestaruus viimeistään kaudella 1990-1991. Jortikan johdolla mestaruus tuli kuitenkin jo hänen ensimmäisellä kaudellaan 1988-1989. Sen jälkeen vielä toinen vuonna 1990 ja uudessa Turkuhallissa juhlittu kolmas mestaruus vuonna 1991. Keväällä 1992 HIFK pudotti TPS:n puolivälierissä voitoin 3-1. Jortikka erosi.
Menestys ja Turkuhallin valmistuminen syksyllä 1990 houkuttelivat paikalle ilta illan jälkeen runsaasti katsojia. Erilaiset yhteisöt saapuivat pitkienkin matkojen takaa tutustumaan uuteen halliin. Ensimmäinen ottelu 25.11.1990 oli loppuunmyyty eli 11 780 katsojaa, kunnes runkosarjan viimeisessä ottelussa keväällä 1991 Typhoonissa oli 11 900 katsojaa, mikä oli kaikkien aikojen sarjaotteluiden ennätys. Tämän johdosta myös Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n talous oli vahvassa nousussa.
Yhdistyksen vuoden 1991 vuosikokouksen jälkeen Ansas oli pohtinut, oliko laaja kokous oikea paikka esitellä SM-liigajoukkueen asioita. Hannu Ansaan aloitteesta perustettiinkin Turun Palloseuran Edustusjääkiekko ry, minkä tehtävänä oli hoitaa SM-liigan ja A- juniorien toiminta. Tällä turvattiin myös jääkiekon omaisuus edustuskiekon riskeiltä. Yhdistyksen ensimmäinen toimintakausi oli 1992-1993. Yhdistys toimi sääntöjensä mukaisesti yhteistyössä Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n kanssa, ei siis sen jäsenenä.
Päävalmentajaksi saatiin Vladimir Jursinov, jolla oli mahtavat meriitit. Jursin maine veti nuoria pelaajia Turkuun luomaan jääkiekkoilijan uraa. Runsaaseen pelaajatarjontaan vastattiin hankkimalla Kiekko-67:n 1. divisioonan joukkue TPS:n farmijoukkueeksi. Käytännössä siitä maksettiin vuosittain vuokraa ja hoidettiin kaikki joukkueen kulut. Jursin pelaajarinki käsitti laajimmillaan noin 60 pelaajaa. Raaka taistelu pelipaikoista oli jokapäiväistä. Myös Kiekko-67:n joukkue Ari Vuoren valmentamana kuului yleensä sarjan kärkijoukkueisiin.
Juniorikiekko oli alkujaan Turun Palloseura ry:n jääkiekkojaoston alainen ja sen puheenjohtajana oli toiminut vuodesta 1986 alkaen Markku Mattila. Kun vuonna 1990 perustettiin Turun Palloseuran Jääkiekko ry, siirtyi Juniorikiekko tähän uuteen yhdistykseen, Markku Mattilan jatkaessa puheenjohtajana. Juniorikiekolla oli oma johtoryhmä. Juniorikiekon nuorisosihteereinä 1980-luvulla toimivat Pertti Perko, hänen jälkeensä Jari Menna ja seuraavana Kari Ekman.
Juniorikiekko hoiti käytännössä edelleen vuodesta 1990 alkaen jääkiekon junioritoiminnan luistelukoulusta A- nuoret mukaan lukien. Myös nais- ja tyttökiekko olivat Juniorikiekon vastuulla. Turun Palloseuran Edustuskiekko ry:n aloitettua syksyllä 1992, siirtyi sille vastuu A-nuorten toiminnasta.
Valmennuspäällikkö Harri Jalava kehitti isä-poika luistelun ja oli vahvasti mukana, kun ammattioppilaitokseen saatiin jääkiekkoluokka opiskelun ja urheilun yhdistämiseksi. Aurajoen urheilulukio tarjosi myös mahdollisuuden jatkaa jääkiekkoharrastusta opiskelun ohessa.
Juniorisarjoissa tuli 1990-luvun alkupuolella useita kertoja menestystä myös valtakunnan tasolla. Merkittävä oli A-nuorten Kupittaan loppuottelu vuonna 1992. Paikalla Suomen mestaruutta oli todistamassa 5560 katsojaa.
Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n alaisuuteen perustettiin myöhemmin Seniorijaosto ja hallituksen pitkään pohtimalla päätöksellä jäseneksi pääsi vuonna 1995 TPS Salibandy ry.
Menestyksen myötä henkilöjäsenten määrä kasvoi tasaisesti ollen 1.1.1991 yhteensä 1081 jäsentä, mihin sisältyi myös pääosa aikaisemmista Turun Palloseura ry:n ainaisjäsenistä. Vuonna 1994 saavutettiin jo 5000 henkilöjäsenen raja.
Auran Aallot oli 1990- luvun alkuvuosina koonnut TPS-faneja yhteen, mistä saatiin idea oman fanitoiminnan aloittamiselle. Vuonna 1994 palkattiinkin Anne-Maj Koivisto kehittämään fanitoimintaa. Faneille perustettiin oma fanikerho Fan Clubi. Anne alkoi toimittaa clubilaisten omaa lehteä – Fanfaaria. Typhooniin saatiin faneille oma edullinen fanikatsomo. Vieraspeleihin järjestettiin onnistuneesti bussimatkoja ja kokeiltiin joulukuussa Viking Linellä edustusjoukkueen ja fanien yhteistä purjehdusta. Tämä sai niin suuren suosion, että Fanipurjehdukseksi nimetty tapahtuma järjestettiin seuraavan kauden joulukuussa vuonna 1995.
Näin henkilöjäseniin kohdistetussa toiminnassa oli vallattu aivan uusi ulottuvuus.
Jalkapallon ja jääkiekon erossa jalkapallo aloitti oman toimintansa taloudellisessa haasteessa. Suurin virhe oli ottaa valuuttalainaa. Kun Suomessa tuli vuonna 1993 pakkodevalvaatio, se ajoi TPS:n jalkapallopuolen kuilun partaalle. Kahden miljoonan markan laina nousi yli kolmen miljoonan. Media vielä sekoitti tavallisten kansalaisten pään, antaen käsityksen, että koko Turun Palloseura ry on menossa konkurssiin. Turun Palloseura ry:n puheenjohtaja Antti Kasi ja jääkiekon toimitusjohtaja Jyrki Santala yrittivät oikaista asian julkisuudessa selittämällä, että jalkapallopuolella on oma rekisteröity yhdistys, millä on ollut täysin oma talous. Tästä yhdistyksestä on siis kyse. Kumpikin herra vielä vakuutti, että TPS:n jalkapalloa ei jätetä pulaan. Mediassa kirjoiteltiin kuitenkin pitkään TPS:n konkurssiuhasta.
Alustavissa neuvotteluissa Turun Palloseuran Jääkiekko ry lupautui ottamaan vastuulleen valuuttalainan hoitamisen. Vastineeksi se sai Uudenmaankadun kiinteistöstä jalkapallon toimiston osakkeet sekä TPS-bingon hoitamisen. Turun Palloseura ry ei siirtänyt bingon omistusta Turun Palloseuran Jääkiekko ry:lle, vaan päätettiin, että jalkapallon velkojen loputtua omistussuhde tarkistetaan. Luottamushenkilöiden myöhemmin vaihtuessa tämä päätös aiheutti sekaannusta. Uudet vetäjät olettivat bingon omistuksen siirtyneen jääkiekolle. Jalkapallopuoli oletti velkojen tultua kuitatuksi bingon palautuvan automaattisesti jalkapallolle. Vedottiin siihen, että jalkapallo oli alkujaan vastannut bingon hoidosta.
Bingolle saatiin tässä jalkapallon asioiden järjestelyssä erikoinen lupa, sen tuotto voitiin käyttää jalkapallon velkojen hoitoon. Muuhun kuin luvan mukaiseen kohteeseen tuottoa ei voinut käyttää.
Kun kaikki vastuut olivat selvillä, ilmeni, että jalkapallon velkataakka oli yhteensä noin 4,5-6 miljoonaa markkaa. Bingon tuotto ei millään riittäisi velkojen hoitoon, vaan siihen olisi käytettävä jääkiekon omaakin rahaa. Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n edustajat Hannu Ansas ja Jyrki Santala pyysivät uudet neuvottelut, minkä tuloksena yhdistykselle siirtyi Ruissalon omistus.
TPS Jalkapallo ry kävi vielä kesällä 1993 oikeudenkäynnit erotetun valmentaja Raimo Toivasen perättyä saataviaan. Kuitenkin pöytä klaarattiin ja uusi yhdistys Jalkapallo TPS ry aloitti syksyllä sarjakauden.
Hannu Ansas oli jälleen aloitteellinen jääkiekon organisaation kehittäjänä. Hän oli pohtinut Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n muuttamista siten, että jäseninä olisi väin yhdistyksiä, jolloin jokaisella jäsenyhdistyksellä olisi oma hallitus ja oma talous. Ansas kutsui kokoon työryhmän Kari Kauppila, Markku Mattila, Seppo Verronen ja Jyrki Santala. Muutos päätettiin pitkälti Ansaan kaavailujen mukaisesti ja hyväksyttiin yhdistyksen kokouksessa 5.9.1995. Uusi organisaatio otettiin käyttöön seuraavan toimintakauden alkaessa eli 1.5.1996.
Siinä alkuperäinen Turun Palloseuran Jääkiekko ry muutti nimekseen TPS Icehockey ry. Jääkiekon keskusyhdistyksenä aloitti aivan uusi Turun Palloseuran Jääkiekko ry, mille vuonna 1990 perustettu Turun Palloseuran Jääkiekko ry siirsi toiminnan ja omaisuuden.
Jäsenyhdistyksistä TPS Icehockey ry:n tehtävänä oli keskittyä henkilöjäsenten hoitoon. Käytännössä henkilöjäsenten määrä putosi siirrossa noin kolmeen tuhanteen, koska junioreille ja senioreille perustettiin omat yhdistykset. TPS Juniorijääkiekko ry tarkoitti aikaisemmin rekisteröimättömän Juniorikiekon muuttumista yhdistykseksi. Siihen siirtyivät juniori-, nais- ja tyttöpelaajien lisäksi monet pelaajien vanhemmat, jotka olivat aikaisemmin olleet Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n jäseniä. Seniorijaostosta tuli TPS Seniorijääkiekko ry ja TPS Salibandy ry siirtyi uuden jääkiekon keskusyhdistyksen jäseneksi.
Turun Palloseuran Edustusjääkiekko ry lopetti toimintansa. Ammattimaisen jääkiekon hoidosta vastasi jatkossa Icehockeyclub TPS Turku ry, mihin kuului SM-liigan edustusjoukkueen lisäksi edelleen A-nuoret.
Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n hallituksen jäsenet valittiin tasapuolisesti jäsenyhdistyksistä. Ylintä päätösvaltaa käytti edustajisto, mihin jäsenyhdistykset saivat lähettää sääntöjen mukaiset kokousedustajansa.
Organisaatiouudistuksen jälkeen TPS Icehockey ry tuli olemaan selkeästi jääkiekon faniyhdistys. Yhdistyksen lähtökohtana olikin 1994 aloitetun fanitoiminnan jatkaminen ja kehittäminen sekä yrittää aktivoida myös varttunutta jäsenkuntaa. Alkujaan Turun Palloseura ry:n ainaisjäsenyyden saaneiden kierrätys jatkui, heidät siirrettiin nyt TPS Icehockey ry:n jäsenkirjanpitoon.
28.5.2018, Seppo Verronen
Jääkiekon uudelleen organisoinnissa vuonna 1996 Turun Palloseuran Jääkiekko ry vaihtoi nimekseen TPS Icehockey ry. Uuden yhdistyksen tehtävänä oli henkilöjäsenten hoito eli siitä tuli selkeästi jääkiekon faniyhdistys.
Nimenvaihdossa yhdistys sai luonnollisesti Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n LY-tunnuksen. Tämä aiheutti ensimmäisen kauden alussa verottajalta tiukan vaateen maksamattomista alv-maksuista. Seikkaperäisten selvittelyjen jälkeen saatiin verottaja uskomaan, että tällä yhdistyksellä ei ole liiketoimintaa ja se on yleishyödyllinen yhteisö. Näin ollen yhdistystä koskee myös muiden samanlaisten yhteisöjen verohuojennus.
Hallitukset
Seppo Verronen pj. | 1996 – 2004 |
Seppo Leino varapj. | 1996 – 2004 |
Timo Erkkilä | 1996 – 1999 |
Pekka Heikkilä | 1996 – 2004 |
Juha Kivinen | 1999 – 2004 |
Katja Lindström | 1998 – 1999 |
Päivi Marjomaa | 1996 – 2004 |
Päivi Saari | 1996 – 1997 |
Tiina Seppälä | 1997 – 1998, 2000 – 2004 (2002 alkaen Tiina Pirilä) |
Anssi Tähtinen | 1996 – 2004 |
Palkatut yhdistyssihteerit
Timo Kunnari | 1996 – 1997 |
Päivi Saari | 1997 – 1999 (oppisopimuksella) |
Rami Lehtinen | 1999 – 2002* |
Laura Pelkonen | 2002 – 2003* |
Sari Korpela | 2003 – 17.12.2003* (aloitti opiskelun) |
*Rami Lehtinen, Laura Pelkonen ja Sari Korpela olivat taloudellisista syistä puoliksi HC TPS Turku Oy:n työntekijöitä. Sari Korpelan erottua yhdistyksen asioiden hoidossa puheenjohtajaa avustivat Tiina Pirilä ja Jutta Müller.
Yhdistyksen palkattuna kirjanpitäjänä aloitti 1996 Pirjo Vallinkoski. Vuodesta 1999 kirjanpitäjänä toimi Mari Sonck.
Ensimmäisellä toimintakaudella jäseniä oli noin 3000, mihin sisältyivät myös noin 750 Fan Clubin jäsentä ja yhdistykseen siirretyt entiset Turun Palloseura ry:n ainaisjäsenet. Edustusjoukkueen pelaajat liitettiin jo kaudella 1996 – 1997 yhdistyksen jäseniksi. Jäsenmäärä oli pitkään yhteensä noin 3000. Vaikka Fan Clubin jäsenmäärä oli tasaisesti 800 – 900, joskus yli 900, niin 2000-luvun alkupuolen menestysvuosien jälkeen muiden henkilöjäsenten määrä alkoi jyrkästi laskea. Yhdistyksen viimeisellä toimintakaudella 2003 – 2004 jäseniä oli yhteensä vain 1767, mikä käsitti myös 856 Fan Clubin jäsentä.
Ilmeisesti monista yrityksistä huolimatta aikuistuneille jäsenille ei ollut riittävästi aktiviteettejä ja he kokivat jäsenyyden turhaksi. Toinen syy saattoi olla SM-liigan loppusijoitus 8. kaudella 2002 – 2003. Vaikka seuraavalla kaudella taisteltiin mestaruudesta, ei se vaikuttanut jäsenmäärän kasvuun.
Tiedottaminen
Ensimmäisellä kaudella nähtiin tärkeäksi saada yhdistyksen toimintaa julkistettua mediassa. Kirjoituksia ilmestyikin Turussa jaettavissa lehdissä. Auran Aallot teki Timo Kunnarin toimenkuvasta ja myös yhdistyksen toiminnasta haastattelun.
Jäsenille lähetettiin kausittain neljä jäsentiedotetta. Jokaisessa jäsentiedotteessa kerrottiin myös jäsenistölle hankituista eri liikkeiden jäseneduista. Jo ensimmäisestä kaudesta alkaen saatiin jäsenille useita ( 4-6 ) ns. jäsenpelejä eli jäsenkortilla pääsi otteluun. Nykyään käytetään nimeä jäsenetupeli. Myös muutamaan otteluun tarjottiin jäsenille etuna hankkia kaksi lippua yhden hinnalla.
Fan Clubin jäsenille toimitettiin neljä kertaa kaudessa omaa lehteä Fanfaaria. Lehti sisälsi haastatteluja, kolumneja ja tiedotuksia. Lehti uusittiin kaudeksi 2000 – 2001. Siitä tuli neljäsivuinen, tabloid –kokoinen, nimeltään Musta Klaani ja ilmestyi jatkossa vain kaksi kertaa kaudessa.
Fanitoiminta
Fan Clubilla oli oma johtaja, samoin hinnaltaan edullisessa fanikatsomossa.
Fanikatsomoa yritettiin innostaa. Tuija Piepponen koulutti vetäjiä kaksi kertaa. Ottelujen aikana hallin kuuluttaja avusti faneja ennakolta sovitulla tavalla ja mm. aaltojen aloituksessa. Yhdistys hankki otteluihin uudet kannustusmusiikit ja oikeudet Waltarin perikunnalta Pekka ja Pätkä filmien otteiden käyttöön otteluiden aikana.
Fanien toimesta toteutettiin kahdessa ottelussa ( TPS – Jokerit 25.1.2002 ja TPS – HIFK 9.2.2002 ) katsomomosaiikki. Mustista ja valkoisista pahveista muodostettiin noin 900 katsojan toimesta jättimäiset TPS-kirjaimet.
Vieraspelimatkoille nimettiin busseihin vetäjät. Fanikerholaisilta kysyttiin aina toiveet vieraspelimatkojen kohteista. Matkoja tehtiin jo ensimmäisellä kaudella kuusi. Ennen 8.3.1996 Ilves – TPS ottelua tutustuttiin Suomen Jääkiekkomuseoon. Menestysvuosina vieraspelimatkojen lukumäärä oli 4-6/ kausi. Kerran tai kahdesti kaudessa yhdistys maksoi vieraspeliin bussin. Erityisen läheinen yhteistyö oli Ilves-fanien kanssa. Kumpikin vuorollaan järjesti ennen ottelua vierailleen jotain ohjelmaa.
Valitettavasti alusta saakka ilmeni vieraspelimatkoilla epäasiallistakin käytöstä. Tämän piirteen kitkemiseksi laadittiin selkeät säännöt. Huonosta käytöksestä seurasi jatkossa sanktiona vieraspelimatkalle osallistumisen rajoittaminen.
Play offs-otteluihin järjestettiin matkoja joukkueen menestyksen mukaisesti. Ensimmäisellä toimintakaudella näitä matkoja oli jo kuusi.
Joulukuussa 1996 järjestettiin Börs Night Clubissa pikkujoulujuhla. Iltapäivän lopulla kohderyhmänä olivat nuoret fanit. Myöhemmin illalla oli sama aikuisille TPS:n kannattajille. Osanottajien runsauden ( noin 600 ) takasi joukkueen mukanaolo. Seuraavina vuosina täysi-ikäisten pikkujoulu pysyi Börsissä. Fanien tapaamiset päätettiin pitää jatkossa hallilla. Neuvottelujen jälkeen saatiin faneille Turkuhallin alakerrasta oma tila, Fanien klubi, missä he voivat kokoontua ennen otteluita ja missä oli otteluiden jälkeen aina kahden pelaajan haastattelu. Tiina Seppälä kantoi näistä jälkipeleistä upeasti vastuun. Myös fanien pikkujoulu, kauden päätös tai muu tapahtuma järjestettiin hallille otteluiden yhteyteen.
Elokuussa 1997 ennen kauden alkua järjestettiin faneille mahdollisuus joukkueen jääharjoituksen seuraamiseen ja sen jälkeen nimikirjoitusten saamiseen.
Seuraavan kerran fanit pääsivät tutustumaan ennakolta alkavan kauden joukkueeseen 6.9.2000 Hansatorilla, missä järjestettiin ensimmäistä kertaa joukkueen esittely.
Kesäpäivä Ruissalossa-tapahtumassa 10.8.2001 joukkue ja fanit viettivät leppoisan kesäisen illan pelien ja leikkien merkeissä. Virallisesti joukkueen esittely järjestettiin taas Hansatorilla 11.9.
Kauden 2002 – 2003 joukkueen esittely tapahtui poikkeuksellisesti 18.9. jalkapallo-ottelun yhteydessä. Kauden 2003 – 2004 joukkue esiteltiin perinteisesti Hansatorilla.
Jalkapallon kanssa kokeiltiin yhteistyötä syksyllä 2003. Perustettiin Seepra Clubi. Syksyn kahteen jalkapallo-otteluun saatiin liput. Seepra Clubin toiminta alkoi lupaavasti, siihen liittyi 31 jäsentä.
Ulkopaikkakuntalaiset fanit haluttiin myös huomioida. Heidät kutsuttiin ensimmäisen kerran 27.2.1999 viettämään iltapäivää jääkiekon merkeissä sekä kustannettiin illan otteluun. Myös muutaman vieraspelin yhteydessä järjestettiin kyseisen paikkakunnan TPS-faneille pelin jälkeen mahdollisuus tavata TPS-pelaajia.
Faniristeilyt
Faniristeilyt järjestettiin toiminnan alkuvuosina kauden päätteeksi huhtikuussa. Vaikka osallistujia oli noin 650, ajankohta todettiin kuitenkin huonoksi. Matkalta puuttuivat MM-joukkueeseen valitut tähdet ja ulkomaalaiset pelaajat sekä ne, joiden sopimus päättyi. Ajankohta saatiin neuvottelujen jälkeen muutettua tammi – helmikuun vaihteeseen.
Faniristeilyjen ohjelmaan panostettiin. Ohjelman juontajiksi hankittiin suosittuja ääniä, kuten Turkka Talonen, Harri Moisio, Pete Poskiparta, J-P Jalo, Janne Porkka jne. Harri Moisio välitti aina faniristeilyn kuulumiset Auran Aaltojen suoraan lähetykseen. Kaukaisimmat osallistujat saapuivat Oulun ympäristöstä ja Itä-Suomesta. Koska joukkue yleensä menestyi, faniristeilyn osallistujia oli aina yli 600. Faniristeilyllä 1999 osallistujia oli poikkeuksellisesti vain noin 450.
Joukkueen tiukasta aikataulusta johtuen järjestettiin faniristeily 2.2.2003 tavan omaisesta poiketen päiväristeilynä Maarianhaminaan. Liekö tästä vai kauden 2002 – 2003 runkosarjan sijoituksesta ( 8. ) johtunut, että vuoden 2004 perinteisen faniristeilyn osallistujamäärä putosi noin puoleen oletetusta eli oli vain yli 300. Kuitenkin joukkueen sijoitus runkosarjassa oli sillä hetkellä varsin hyvä ja joukkue oli jo varmistanut pääsyn loppupeleihin.
Matkat
Jäseniltä saadun ehdotuksen mukaisesti tehtiin marraskuussa 1996 matka Kanadaan, Montrealiin. Perillä Saku Koivun seura hoiti järjestelyt mallikkaasti. Matka uusittiin vielä maaliskuussa 1998. VR:n edustajan kanssa neuvoteltiin junamatkasta Jokerit – TPS-otteluun. VR lupasi koota kaluston 650 matkustajalle ja laati TPS- junalle omat aikataulut. Matka toteutettiin loppuunmyytynä 17.1.1998. Vihje MTV 3:n urheilulle toi kamerat Pasilaan. Junasta purkautuva joukko marssi asemalta Hjalliksen hallille kannatuslippuja heiluttaen. Joku aloitti rytmikkäästi kannustushuudon ” TPS – TPS”, koko porukka yhtyi tähän kehottamatta! MTV 3:n tulosruutu oli näyttänyt TPS- junan saapumisen. Voitto tuli sekä jäällä että katsomossa. Matka tehtiin toisen kerran 16.4.2000. VR kokosi nyt kaluston 570 matkustajalle. Juna oli jälleen täysi. Kevään 2004 runkosarjan otteluun Ouluun matkustivat innokkaimmat fanit VR:n vakiovuoroilla. Rauno Järvinen vastasi yhdistyksen puolesta joukon turvallisuudesta ja valvonnasta.
Toiminnan laajentaminen
Hallitus oli tiedostanut, että faniristeilyn, pikkujoulun ja matkojen lisäksi aktiviteettejä tulee kohdentaa laajemmin kaikille jäsenille. Kaudella 1998 – 1999 päätettiin kokeiluista:
-Perheryhmän vetäjäksi valittiin Päivi Marjomaa. Hän ideoi Parkin kentän luistelutapahtuman ja karkkiretken Leafiin.
-Sporttisen toimintaryhmän vetäjinä olivat Jari Hartikainen ja Seppo Leino. Ryhmä kävi useita kertoja yhdessä kuntosalilla, ulkoili Karinkonlenkillä ja sauvakäveli Kupittaalla.
-Senioriryhmän vetäjäksi valittiin Seppo Leino. Ryhmä tutustui ulkopuolisen opettajan johdolla sauvakävelyyn sekä perehtyi ohjaajan opastuksella kuntosalin laitteisiin.
– Ennen otteluita kokeiltiin luentoja aiheista: Alkavan kauden uudet säännöt, seuraavassa tapaamisessa Juuso alusti pelitaktiikan ymmärtämisestä ja kolmantena aiheena oli kaikenikäisten liikunta. Jäsenillä oli myös mahdollisuus osallistua sydänjärjestön järjestämiin luentoihin Sydänpiirissä ja Turun suomenkielisen työväenopiston luentosalissa. Aiheina olivat sydänterveys, ravinto ja liikunta. Sydänpiiri toivotti jäsenet tervetulleiksi syksyisin ja keväisin järjestettäville sydänpurjehduksille, mitkä sisälsivät luentoja, kysymyksiä asiantuntijoille ja jonkin hupiohjelman.
Osallistuminen tilaisuuksiin oli 15 – 20 henkilön tasoa, vain karkkiretkellä oli paikalla yli 50. Näin ollen nämä kaikki toimintamuodot kokeilukauden jälkeen vähitellen loppuivat.
Yhdistyksen ainut tulonlähde oli jäsenmaksut. Sponsoreita hankittiin vain jäsentiedotteiden, Fanfaarin ja myöhemmin Mustan Klaanin postituksiin sekä jäsenkorttien uusintaan. Näin asia oli yhteisymmärryksessä sovittu. TPS Icehockeyclubi ry:n ja myöhemmin HC TPS Turku Oy:n taloudellinen tuki olivat yhdistyksen toiminnalle tärkeitä ja niiden sekä muiden TPS-yhdistysten sponsoreista ei kilpailtu.
Yhdistys julkaisi kerran pelaajakalenterin, missä esiintyivät SM-liigapelaajat. Mainostilat saatiin hyvin myytyä ja kalenterit kaupattua.
Faniristeilyjen valmisteluissa Viking Linen edustajan Pekka Ahlgrenin kanssa päästiin aina sopimukseen, mistä oli taloudellista tukea myös yhdistykselle. Kumpikin osapuoli hyötyi tästä kausittain toistuvasta hyvästä yhteistyöstä.
Taloutta seurattiin toimintakauden aikana kuukausittain. Vain kerran eli kaudella 2003 – 2004 tilikauden tulos oli hieman alijäämäinen. Tämä johtui faniristeilyn osallistujamäärän jäämisestä totutusta vain noin puoleen.
Tausta
TPS-yhteisössä oli 1990-luvun lopulla tapahtunut merkittäviä asioita. Jalkapallo TPS ry oli joutunut taloudellisiin vaikeuksiin. Turun Palloseuran Jääkiekko ry ( perustettu 1996 ) lähti pelastajaksi. Jääkiekko perusti HC TPS Turku Oy:n. Puheenjohtajaksi valittiin Hannu Ansas. HC TPS Turku Oy perusti FC TPS Turku Oy:n. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jouko Narvanmaa. Jääkiekon hoidossa oli tämän jälkeen kummankin päälajin edustusjoukkue.
Edelleen oli kuitenkin TPS:n nimissä toimivia tahoja, mitkä olivat täysin erillisiä.
TPS-organisaation hahmottaminen, saati ymmärtäminen oli ulkopuolisille täysin mahdotonta.
Esitys organisaatioksi 2004
Hannu Ansaan jälkeen vuonna 2000 tuli Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n puheenjohtajaksi Seppo Verronen. Tehtävän vaihdosta kirjoittaneet urheilutoimittajat eivät selvästikään olleet tietoisia, mistä tässä oli kyse. Verronen alkoi pohtia TPS-organisaation selkeyttämistä. Päämääräksi hän asetti saada kaikki TPS-tahot yhteen. Jatkossa olisi vain yksi yhtenäinen TPS. Lisäksi hän pohti, mitä yhdistyksiä ja toimintoja voitaisiin samalla yhdistää.
Esitys:
1) Kaikista TPS-yhdistyksistä tulisi Turun Palloseura ry:n jäsenyhdistyksiä
2) Turun Palloseuran Jääkiekko ry:n ja Icehockeyclub TPS Turku ry:n omaisuudet ja toiminta yhdistettäisiin TPS Turku ry-nimiseen yhdistykseen. Siihen kuuluisi vain henkilöjäseniä.
Hannu Ansas ehdotti, että TPS Juniorijääkiekko ry ja TPS Juniorijalkapallo ry siirrettäisiin TPS Turku ry:n jäsenyhdistyksiksi. Hän näki, että TPS Turku ry tukisi taloudellisesti junioriyhdistyksiä ja näin ollen se edellyttäisi ja valvoisi juniorien siirtymistä edustusjoukkueisiin. Tämä muutos tehtiin.
3) Perustettaisiin uusi yhdistys, mihin liittyisivät TPS Seniorijääkiekko ry, Turun Palloseuran Tuki ry, Naisjaosto ja ikämiesjalkapalloilijat. Oppilasvaihto siirrettäisiin juniorijääkiekolle.
Ilmeni, että Turun Palloseuran Tuki ry oli vaihtanut nimekseen Tepsiläiset ry. Nimeä ei ollut kuitenkaan vielä rekisteröity. Verronen pyysi Tepsiläiset ry nimen jatkokäyttöönsä ja ehdotti uudelle yhdistykselle keksittäväksi sopiva nimi. Näin perustettiin Senioritepsiläiset ry. Nimi nasevasti kuvasi yhdistyksen jäsenkuntaa.
Oppilasvaihto jäi kuitenkin lopulta Senioritepsiläiset ry:n hoidettavaksi.
4) Muutos edellyttäisi niiden yhdistysten purkautumista, mitkä eivät olleet mukana uudessa organisaatiossa sekä kaikkien organisaatio 2004-yhdistysten sääntöjen muutosta. Verronen lupasi uusia Turun Palloseura ry:n säännöt sekä laatia jokaiselle yhdistykselle valmiin sääntöluonnoksen, mihin kukin yhdistys voisi toki tehdä tarkennuksensa. Näin yhdistysten säännöissä huomioitaisiin Turun Palloseura ry:n säännöt sekä kaikkien säännöissä olisi sama perusrakenne.
Kaudella 2002-2003 jäätiin SM-liigan runkosarjassa ja lopputuloksissa sijalle 8. Siksi organisaatio-2004 yhteydessä oli esillä TPS-säätiön perustaminen. Tällä olisi turvattu jääkiekon omaisuus HC TPS Turku Oy:n mahdollisilta taloudellisilta heilahduksilta. Ajatus ei saanut kannatusta. Ilmeisesti oli vahva usko siihen, että pysymme aina SM-liigan kärkikahinoissa.
TPS Icehockey ry:stä Tepsiläiset ry
Verronen ehdotti TPS Icehockey ry:n hallitukselle, että yhdistys vaihtaisi nimekseen Tepsiläiset ry ja ilmoitti, että ei jatkaisi Tepsiläiset ry:n puheenjohtajana. Nimenvaihto hyväksyttiin yhdistyksen kokouksessa. Nimi ja uusitut säännöt mahdollistivat aikaisempaa laajemman toiminnan. Yhteistyötä jalkapallon kanssa oli ennakoiden kokeiltu jo 2003.
Turun Palloseura ry:n organisaatio 2004
Eri TPS-tahojen kanssa suoritettujen neuvottelujen jälkeen organisaatio 2004 hyväksyttiin ja julkistettiin.
Henkilövalinnat
Turun Palloseura ry:n puheenjohtajana jatkoi Antti Kasi. Hannu Ansas valittiin TPS Turku ry:n puheenjohtajaksi ja hallitukseen mm. organisaation kaavaillut Seppo Verronen. Ansas jatkoi edelleen HC TPS Turku Oy:n puheenjohtajana, mutta ilmoitti luopuvansa tästä tehtävästä ennen kuin täyttäisi 60 vuotta. Tuo merkkipäivä olisi marraskuussa 2005. Tämä ilmoitus poiki nimipohdintoja niin TPS:n sisällä, kuin mediassakin.
Hannu Ansaan jälkeen vuonna 2005 HC TPS Turku Oy:n puheenjohtajaksi nousi Antti Kasi. Hän luopui Turun Palloseura ry:n puheenjohtajuudesta, seuraajaksi valittiin Seppo Verronen. Hannu Ansas jatkoi edelleen TPS Turku ry:n puheenjohtajana, joten hänellä oli yhä vahva vaikutusmahdollisuus niin HC TPS Turku Oy:n, kuin FC TPS Turku Oy:nkin asioihin.
Organisaatiossa 2004 Tepsiläiset ry oli palannut vuoden 1990 lähtökohtatilanteeseen eli se oli taas Turun Palloseura ry:n jäsen, minkä hallituksessa yhdistystä edusti Seppo Verronen ( oli jo vuodesta 2000 hallituksen jäsen ). Turun Palloseura ry:n kokouksiin edustajiksi valittiin Päivi Marjomaa ja Pekka Heikkilä.
Tepsiläiset ry:n puheenjohtajana vuonna 2004 aloitti Rauno Järvinen. Aikaisemman hallituksen jäsenistä jatkoivat Juha Kivinen, Päivi Marjomaa ja Tiina Pirilä. Uusia jäseniä olivat Niklas Joki, Jutta Müller ja Tommi Tuominen.
Viimeisimmät muutokset
Organisaatio 2004 oli kahdella muutoksella voimassa vuodet 2004 – 2011. Jalkapallon faniyhdistykseksi perustettu Raitapaidat ry tuli uudeksi jäseneksi, mutta tämän yhdistyksen toiminta ei koskaan kunnolla käynnistynyt. TPS Salibandy ry siirtyi omasta pyynnöstään TPS Turku ry:n jäseneksi.
Menestys SM-liigassa romahti 2000-luvun alun jälkeen. Samalla katsojat ja sponsorit katosivat, mikä johti HC TPS Turku Oy:n taloudellisiin vaikeuksiin. Keväällä 2006 HC myi FC TPS Turku Oy:n osakkeet, jolloin Seppo Sairasen tukemana FC irrottautui erilleen. Tämä myynti kohensi taloutta vain hetkellisesti. HC:n tilanne alkoi näyttää yhä vain synkemmältä ja sitä uhkasi konkurssi. Pelastaakseen tilanteen TPS Turku ry:n hallitus päätti Hannu Ansaan johdolla siirtää HC:lle käypään hintaan arvioituina Uudenmaankadun huoneistojen osakkeet. Apportin jälkeen HC myi huoneistojen osakkeet ja sai kassaansa kaivattua rahaa. Tämäkään ei taloustilannetta ratkaissut, vaan vuonna 2007 TPS Turku ry:n hallituksen oli taivuttava ensimmäiseen osakeantiin.
Hallituksessa oli nopeasti jo kriisin alussa ohitettu sen vaihtoehdon pohdinta, josko HC:n osakkeet myytäisiin muutaman henkilön sijoittajaryhmälle. Syynä saattoi olla pikaisia toimenpiteitä vaatinut HC:n talouden syöksy ja pyrkimys pitää HC edelleen itsellä. Osakeanti muutti ratkaisevasti TPS Turku ry:n aseman. Yhdistyessään uudet pienosakkaat omasivat äänienemmistön.
Eri vaiheiden jälkeen, ( mm. FC:n osakkeiden palautuminen ja Ruissalon seuramajan myynti ), TPS Turku ry perusti Turun Palloseuran Säätiön ja siirsi sille melkein kaiken jäljellä olevan omaisuutensa sekä jättäytyi virallisen TPS-organisaation ulkopuolelle. Vuonna 2012 suoritetussa Turun Palloseura ry:n sääntömuutoksessa TPS Turku ry:n henkilöjäsenet sekä salibandy- ja junioriyhdistykset siirrettiin Turun Palloseura ry:n jäseniksi eli kaikki TPS-yhdistykset, pl. TPS Turku ry, olivat jatkossa emoseuran jäseniä. Senioritepsiläiset ry:n aloitteesta sääntöihin kirjattiin myös ainaisjäsenten kunnian palautus eli heistä tuli kierrätyksen jälkeen Turun Palloseura ry:n ainaisjäseniä.
Hannu Ansaan vetäydyttyä vuonna 2007 TPS Turku ry alkoi käyttää yhdistyksestään termiä emoseura. Tämä nimitys liitettiin harhauttavasti yhdistykseen useasti mediassa ja se vilahtaa myös viimeisessä TPS – historiateoksessa. Emoseurana voitaneen pitää vain ja ainoastaan alkuperäistä, vuonna 1922 perustettua Turun Palloseura ry:tä.
15.6.2018, Seppo Verronen
Yhdistyksen nimi päätettiin muuttaa kuvaamaan paremmin sen toimintaa ja ilmoitus vaihdoksesta uusin säännöin merkittiin hyväksytyksi Turun maistraatissa 12. lokakuuta 2004. Tepsiläiset ry kuvaakin hyvin yhdistyksen yleistepsiläisyyttä. Nimenmuutoksen yhteydessä tehty sääntömuutos mahdollisti laajemman toiminnan palloilukulttuurin edistämiseksi myös jalkapallon tulessa mukaan erikseen säännöissä nimettynä. Toimintaympäristö oli kuitenkin todella haastava HC TPS:n sanellessa käytännössä tiukasti toiminnan rajat.
Hallituksen keskeisimmät roolit menivät uusiksi syksyllä 2004 Rauno Järvisen otettua ohjat varapuheenjohtajanaan Juha Kivinen. Pitkän ja menestyksekkään rupeaman puheenjohtajana tehnyt Seppo Verronen kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi. Kivinen siirtyi HC TPS Turku Oy:n ja Tepsiläiset ry:n palvelukseen palkattuna ”yhteisenä” työntekijänä vuonna 2005 ja hänen paikalleen varapuheenjohtajaksi valittiin saman vuoden syksyllä Eero Wallin. Timo Kauppinen ja Heikki Möttönen valittiin hallitukseen, mutta he eivät osallistuneet sen toimintaan. Heidän katsottiin eronneen hallituksesta seuraavassa vuosikokouksessa.
Tepsiläisten puolesta SM-liigaseurojen fanclubien yhteiseen kattojärjestöön valittiin edustajiksi Tiina Pirilä ja 2004 syksyllä hallitukseen valittu Jutta Müller, joka muutti paikkakunnalta vuonna 2006, eikä ollut enää käytettävissä hallitukseen. Järjestö ei koskaan ottanut tuulta, joten asia hautautui lopulta ilman isompaa huomiota.
Yhdistyksen taloudellinen liikkumatila oli hyvin rajallinen HC TPS:n määrätessä käytännössä taloudenpidosta. Omia yhteistyökumppaneita ei ollut mahdollista hankkia, vaan kassavirta muodostui jäsenmaksuista ja HC TPS:ltä saadusta taloudellisesta tuesta, joka suurelta osin kohdistui jäsenkirjeiden postitukseen. Kun jääkiekon huikea menestystarina oli hiipumassa ja julkinen kritiikki TPS:aa kohtaan voimakasta, oli toimintaymäristö kaikin tavoin haastava.
Järvisen kausi jäi kahden vuoden mittaiseksi ja hän jäi pois hallitustyöskentelystä vuoden ajaksi. Syksyllä 2006 puheenjohtajaksi valittiin Turun Osuuskaupan silloinen markkinointipäällikkö Anssi Tähtinen varapuheenjohtajanaan Eero Wallin. Kannuksensa TPS Shopissa ja HC TPS:n ottelutapahtuman asiakaspalvelussa ansainnut Klaus Keskinen liittyi myös hallitukseen. Liike-elämässä ja politiikassa meritoitunut Pasi Vänttinen tuli mukaan Tähtisen pyynnöstä, mutta hän ei kiireidensä vuoksi osallistunut juurikaan toimintaan. Asko Sulasalmi muutti pois Turusta kesken toimikautensa ollen mukana vain vuoden. Anne Leino jätti tehtävänsä yhdessä kymmenen vuotta mukana olleen Tiina Pirilän kanssa 2007.
Jo Verrosen hallitukseen kuulunut Tähtinen toteutti tarpeellisia muutoksia, joista tärkeimpinä kotisivuprojektin aloittaminen ja jäsenmaksun nostaminen päivän tasalle. Näin myös vakautettiin yhdistyksen taloutta. Nettisivujamme ryhtyi rakentamaan Sofis Design Oy:n toimitusjohtaja Marko Aarnio, joka oli yksi yhdistyksen keskeisimmistä yhteistyökumppaneista kymmenen vuoden ajan. Tepsiläisten tapahtumat olivat käytännössä vieraspelimatkoja ja Turun Osuuskaupan ravintoloissa toteutettuja illanviettoja. Lisäksi järjestettiin vuotuinen faniristeily yhteistyössä Viking Linen kanssa. Molemmat olivat HC TPS:n yhteistyökumppaneita, joten lyhyellä liekanarulla mentiin eteenpäin.
Vieraspelimatkojen fanivetäjänä toiminut Petri Moilanen tuli hallitukseen vuonna 2007. Juha Kivinen jatkoi yhdistyksen sihteerinä vuoteen 2008, jolloin hänet jouduttiin irtisanomaan tuotannollistaloudeliisista syistä. Hänet valittiin uudelleen hallitukseen 2009 ja hän oli mukana vuoteen 2017 asti. Innovatiivisen Tähtisen ideoimalla Turun Osuuskaupan Turun seudun talouksiin lähetetyllä ”sadantuhannen postituksellakaan” ei saatu suuntaa käännetyksi. Valitettavasti kiireisellä Tähtisellä ei ollut mahdollisuutta panostaa yhdistykseen riittävästi aikaa, joka näkyi päätöksenteossa. Tämä johti ristiriitoihin ja lopulta Tähtisen eroon syksyllä 2009.
Toimintaympäristö oli kertakaikkiaan karu. HC TPS Turku Oy oli taitamattoman toiminnan seurauksena ajautunut tilaan, jossa seuraava askel olisi ilman onnistunutta osakeantia ollut konkurssi. Todellinen pohjakosketus koettiin, kun yhteisen kirjanpitäjän Tepsiläiset ry:n kanssa omannut osakeyhtiö lainasi omin lupineen yhdistyksen rahat omien menojensa kattamiseksi. Syy ei ollut työsuhteessa osakeyhtiöön olleen kirjanpitäjän.
Varapuheenjohtaja Wallin joutui pakkoraossa ilmoittamaan, että elleivät rahat ilmaannu takaisin tilille vuorokaudessa, ryhtyy yhdistys välittömiin toimenpiteisiin. HC TPS Turku Oy palautti yhdistyksen varat ja asia jäi sillensä. Tepsiläiset ry:n kirjanpito siirtyi samalla pois Ruissalosta ja sen otti hoitaakseen Juha Kivinen. Tilintarkastajana jatkoi PricewaterhouseCoopersin Kalle Laaksonen.
Ruissalossa ei ymmärrettävistä syistä ollut aikaa tai kiinnostusta yhdistystä kohtaan omien murheidensa keskellä. Ei tosin enää suoraa hyötyäkään yhdistyksen maksaman työntekijän muodossa. Käytännössä Tepsiläiset ry sai tulla toimeen omillaan, jos oli tullakseen. Siinä kaunistelematon kuva jääkiekon vaikeimmilta vuosilta.
Puheenjohtajaksi valittiin marraskuun 2009 ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa varapuheenjohtajana vuodesta 2005 työskennellyt Eero Wallin. Varapuheenjohtajaksi tuli entinen puheenjohtaja Rauno Järvinen. Hän tunsi sekä FC TPS, että HC TPS:n ottelutapahtumien turvallisuuspäällikkönä toimineena seuran ja yhdistyksen toimintaympäristön haasteet. Hallitus saattoi tapahtumia järjestäsessään tukeutua Järvisen asiantuntemukseen. Sihteerinä toimineella Juha Kivisellä oli tärkeä rooli yhdistyksessä hänen hoitaessaan suhteita Ruissalon toimistolle.
Uuden puheenjohtajan ensimmäinen tehtävä oli viedä loppuun Sofis Designin toimitusjohtaja Marko Aarnion kanssa keskeneräiseksi jääneet kotisivut. Wallin myös vastasi aluksi sivujen päivittämisestä yhdessä Juha Kivisen kanssa. Kivinen jäi kuitenkin pian syrjään päivittäisestä työstä kotisivujen parissa. Kirjanpitovastuu siirtyi myös Kiviseltä Planfas Oy:n Pirkko Jokiselle, joka hoiti tehtävää kolme vuotta. Jokisen jäädessä eläkkeelle siirtyi vastuu yhdistyksen kirjanpidosta Tilitoimisto Lahti Oy:n Jaana Rantalalle.
Samoihin aikoihin Moilasen kanssa mukaan tiimiin tuli myös Jenni Tanhuanpää, joka toimi fanivetäjänä ja myöhemmin somevastaavana. Kaiken kokenut Jarmo Haahti liittyi hallitukseen syksyllä 2009. Samoin kokonaan uusi kasvo Tuuli Määttä, josta tuli myös yhdistyksen sihteeri. Hänen aikansa jäi kauden mittaiseksi, sillä hän irtisanoutui tehtävästään Juha Kivisen ottaessa sihteerin tehtävät jälleen hoitaakseen.
Raision Tasalan K-kauppias Markku Patanen innostui Tepsiläisistä kevään mestaruusjuhlissa ja tuli mukaan hallitukseen syksyllä 2010. Yhdistystä taloudellisesti tukenut Patanen oli mukana kaksi vuotta. Osaamista ja uskottavuutta toi tullessaan erityisesti Wallac Oy:n entinen toimitusjohtaja, FT Kalevi Kurkijärvi, jonka Wallin pyysi mukaan vuonna 2011. Kurkijärvi olikin mukana hallituksessa vuoteen 2017 asti.
Ison työn yhdistyksessä fanitoiminnan saralla tehnyt Petri Moilanen valittiin varapuheenjohtajaksi vuonna 2012 ja hän hoiti tehtävää vuoteen 2017 asti. Seuraorganisaation läpikotaisin tuntenut Hannu Orkolahti liittyi hallitukseen syksyllä 2012 tuoden mukanaan M&M Kuntotalojen omistajan ja ex-huippuvahti Jani Hurmeen. Jamppa ei oikein löytänyt itselleen sopivaa roolia hallituksessa ja hänet kutsuttiin pelillisten ansiodensa vuoksi kunniajäseneksi vuonna 2014.
HC TPS:n taloudellisen tilanteen ollessa heikko ei osakeyhtiön kirstussa riittänyt rahaa eikä edes huomiota fanclubin toimintojen tukemiseen. Yhdistyksen varainhankinta vapautui ja mahdollisuudet erilaisiin aktiviteetteihin sen mukana. Yhteistyökumppaneita alkoi tulla ja vuoden 2010 Suomen mestaruus takasi kiinnostuksen seuraa kohtaan kaupungissa. Tämä helpotti myös yhdistyksen markknointia ja uusia jäsenetuja tarjoavia yhteistyöyrityksiä saatiin mukaan.
Hallituksen suuri vaihtuvuus vaikeutti edelleen tuloksekasta työskentelyä. Oli tärkeää saada tilanne rauhoittumaan ja oikeat ihmiset oikeille paikoille. Vuonna 2012 oli koossa permanentti, joka hoiti yhdistystä käytännössä vuoteen 2017 asti.
On syytä nostaa erikseen esille Tepsiläiset ry:n jo 1990-luvulta lähtien järjestämät faniristeilyt, jotka toteutettiin kunniajäsenemme, Viking Linen silloisen markkinointijohtajan, Pekka Ahlgrenin suosiollisella avustuksella. Ahlgrenin ja kunniapuheenjohtaja Seppo Verrosen pitkällä ystävyydellä oli kiistaton vaikutus Tepsiläisten osakseen saamaan vieraanvaraisuuteen.
Juha Kivinen teki suuren työn kantaessaan päävastuun risteilyjen järjestelyistä niin laivayhtiön kuin seuran ja fanienkin suuntaan. Mukana aalloilla TPS-perheen juhlassa olivat niin joukkue, fanit kuin seurajohtokin aina Hannu Ansasta myöden Ahlgrenin isännöidessä avokätisesti Tepsiläisiä. Traditio siirtyi vuonna 2012 HC TPS Turku Oy:n hoidettavaksi.
Pekka Ahlgrenia on kiittäminen myös vuosia TPS:n fanikatsomon ylpeydenaiheena olleesta valtavasta kannatuslakanasta, jonka Viking Line Tepsiläisille lahjoitti helmikuussa 2010. Fanit nostivat lakanan ylös erien alussa ja Tepsin tehdessä maalin. B2-katsomoon sijoitettuna se näkyi 1. ja 3. erässä vastustajan maalin takana ja oli Urheiluruudun vakiokohde. Parempaa mainosta emme olisi voineet ystävällemme Pekalle tarjota! Hänen henkilökohtainen panoksensa TPS:n ja Tepsiläisten hyväksi on ollut hyvin merkittävä.
Seuran sisällä oli käyty pitkään keskustelua TPS:n järjestäytyneestä toiminnasta ulkopuolisten ja usein vieraspeleissä järjestyshäiriöitä aiheuttavien fanien asemasta. Tepsiläiset ry:n hallitus sai vastailla kyllästymiseen saakka muiden tekemisiä koskeviin sinänsä aiheellisiin ihmettelyihin TPS:n toimintakulttuurista. Tilanteen rauhoittamiseen tähtäävistä toimista oli sovittu yhteisymmärryksessä Tepsiläiset ry:n ja HC TPS Turku Oy:n välillä.
Vieraspelimatkalla HIFK:ta vastaan marraskuussa 2011 sattui sitten ikävä episodi, kun muutama muulla kyydillä paikalle saapunut TPS-fani poistettiin jäähallista HIFK:n turvallisuuspäällikön itsenäisesti tekemällä päätöksellä ennen ottelun alkua. Osa matkalla olleista seuran nuorista faneista, jotka eivät olleet tapahtumien kokonaiskuvasta selvillä oli sitä mieltä, että Wallin oli asiasta vastuussa.
Tepsiläisten bussissa oli mukana myös HC TPS:n silloinen turvallisuuspäällikkö. Muiden matkalle osallistuneiden vastakkaisilla mielipiteillä ei olisi ollut edes teoriassa vaikutusta asiassa ainoana päätösvallan omaavan HIFK:n turvallisuuspäällikön päätökseen ilman, että hän olisi läsnä ollutta ja ajan tasalla olevaa Turun kollegaansa ensin konsultoinut. Viimeisen sanan asiassa sanoi SM-liigan turvallisuuspäällikkö.
Vapaa-ajallaan mukana matkalla ollut HC TPS:n turvallisuuspäällikkö ja Tepsiläisten puheenjohtaja pyydettiin ulkopuolisina mukaan HIFK:n turvatiimin keskusteluun, jonka jälkeen HIFK:n turvallisuuspäällikkö teki päätöksensä alaisiaan kuullen ilman isompia soraääniä SM-Liigan turvallisuuspäällikön siunauksella.
HC TPS Turku Oy:n silloinen turvallisuuspäällikkö, joka oli Wallinin kanssa läsnä keskustelun ajan vastasi asiaa häneltä kysyttäessä kirjallisesti kolmeen kysymykseen. Lainauksen julkaisemiseen on vastaajan lupa.
1) Oliko Wallin asiassa aloitteellinen? ”Ei ollut.”
2) Johtuiko kyseisten TPS-fanien poistaminen hallista Wallinista? ”Ei johtunut.”
3) Oliko Wallin syypää tapahtuneeseen? ”Ei mitenkään.”
Lisäksi alla silloisen SM-Liigan turvallisuuspäällikkö Simo Siiran luvalla julkaistava suora sitaatti hänen asiaa koskevasta kirjallisesta lausunnostaan;
”Asia on kuitenkin niin, että Sinulla (Wallinilla) ei ole ollut eikä voinut olla roolia tapahtuman tiimoilta. Timo Salo (HIFK:n silloinnen turvallisuuspäällikkö) on ollut toimenpiteen toteuttaja ja saanut tekemiseensä siunauksen/vahvistuksen minulta.”
Tapaus sai yhdistyksen osalta valtavat mittasuhteet ja Wallin tarjoutui jättämään tehtävänsä tilanteen rauhoittamiseksi. Hallitus seisoi puheenjohtajansa takana, osalla sen jäsenistä kun oli tarvittavat kontaktit tilannekuvan saamiseksi. Tilanne kärjistyi ikävän julkisuuden myötä, ja jääkiekon taustayhtiö päätyi tehtyyn ratkaisuun. Taustalla oli pitkään jatkunut skisma järjestyshäiriöitä toistuvasti aiheuttaneiden fanien asemasta.
Yhdistyksellä ei siis ollut varsinaisessa tapauksessa osuutta. Ainoana linkkinä siihen oli sen puheenjohtajan totuudenvastainen lausuma keskustelussa HIFK:n turvaväen kanssa, joka ei vaikuttanut lopputulokseen. Asiaa käsiteltiin HC TPS:n johdon kanssa ja hän pyysi sopimatonta käytöstään tilanteessa anteeksi kaikilta asianosaisilta julkisesti.
Ikävässä välikädessä ollut markkinointipäällikkö Rauno Sjöroos oli ainoa silmätysten Tepsiläiset ry:n hallituksen kanssa keskustelemaan asioista sitä varten järjestettyyn tilaisuuteen saapunut yhtiön edustaja. HC TPS Turku Oy irtisanoi Tepsiläiset ry:n HC TPS:n fanclubin tehtävästä jäsenetuineen maaliskuussa 2012. HC TPS katsoi näin puhdistavansa pöydän tapauksen ollessa pisteenä iin päällä kaikkien hermoja koetelleessa pitkässä pattitilanteessa.
Yhdistyksen hallituksella oli vastuu siitä, mitä sen järjestämillä vieraspelimatkoilla tapahtuu. Toisella puolella vaakakuppia painoi osakeyhtiön ymmärrettävä tarve saada kaikki mukaan. Toisella aiheellinen pelko siitä, realisoituvatko vastuut yhdistyksen hallituksen kannettavaksi. Hallituksen tekemät päätökset henkilöityivät väkisinkin puheenjohtajaan johtaen jopa tähän kohdistuneeseen väkivallalla uhkailuun puhumattakaan nykytermein maalittamisesta.
Matkoilla oli usein mukana myös niin alaikäisiä kuin muutenkin holhouksen alaisia. Näin järjestävän tahon vastuu oli entistä painavampi. Runsas alkoholinkäyttö lieveilmiöineen ei ollut vierasta ja sen valvominen käytännössä mahdotonta. Isommilta henkisiltä ja fyysisiltä kolauksilta vältyttiin kiitos taitavien fanivetäjiemme. Virkavaltakin oli hereillä. Samalla toisenlaiseen menoon tottuneet äänestivät jaloillaan ja jäivät pois vieraspelimatkoilta. Toimiston väkeä ei matkoilla näkynyt ja vanhat pelaajat kieltäytyivät järjestään kutsusta.
Jäsenmäärä oli laskenut edelleen negatiivisen julkisuuden ja heikon urheilullisen menestyksen myötä. Wallin sai myöhemmin samana keväänä julkisen kiitoksen yhteistyöstä Tepsiläisten puheenjohtajana toimitusjohtaja Kari Hietarinnalta seuran oman Turun Sanomien kylkiäisenä ilmestyneen Musta-lehden sivuilla. Samalla ilmoitettiin uuden faniklubin perustamisesta. Hyvää taloudellista tulosta tehnyt toimitusjohtaja Hietarinta sai potkut syksyllä 2012. Tepsiläiset ry:n seuraava vuosikokous valitsi Wallinin jatkamaan tehtävässään ilman vastaehdokasta. Uusi faniklubi haudattiin vähin äänin parin vuoden toiminnan jälkeen.
Yhdistyksen toimintaympäristön muututtua radikaalisti oli uusi strategia tarpeen. Oli selvää, että fanitoimintaan ei kannattanut enää satsata. Kohderyhmäksi valikoituikin nopeasti aikuiset seuran kannattajat, jotka eivät olleet tunteneet vieraspelimatkoja omakseen yleisen hulinoinnin vuoksi. Asiakasryhmälle ei ollut juurikaan tarjontaa seurassa ja niinpä tapahtumatarjontamme muokkautui juuri tälle kohderyhmälle.
Tärkeä asia oli myös oman identiteetin selvittäminen ja profiloituminen uuden strategian mukaisesti. Yhdistyksen ainutlaatuinen historia antoikin eväät kutsua kunniajäseniä ja tuoda uutta profiilia yleiseen tietoon arvostuksen kohottamiseksi. Jäsenkunnassa oli vaihtuvuutta tarjonnan ja uusien jäsenetujen muokatessa perustepsiläisen profiilia. Faniklubista tuli pian oikea TPS-klubi, jonka tapahtumissa viihtyvät niin entiset pelaajat, aikuiset kannattajat kuin lapsiperheetkin.
Merkittävin uusista yhteistyökumppaneista oli Olavin Krouvi, jossa alettiin järjestää jäseniltoja. Mukana kertomassa kuulumisisaan oli eturivin seuraikoneita Hannu Jortikasta J-P Jaloon asti. Tapahtumia riitti ja aiheet vaihtelivat viinitastingeista wings-iltoihin. Myös yhdistyksen 25-vuotisjuhlat pidettiin Olkun suojissa. Muhkeasta palkintopöydästä saivat huomionosoituksensa muiden Tepsiläisten muassa kunniajäseneksi kutsuttu Juhani Tamminen ja Eckes Granini Oy:n toimitusjohtaja ja HC TPS:n entinen hallituksen puheenjohtaja Timo Laukkanen.
Samaan aikaan alettiin määrätietoisesti koota taloudellista ja toiminnallista turvaverkkoa yhdistyksen ympärille. Suuren osan kuluista muodostaneista paperisista jäsenkirjeistä siirryttiin ainoastaan yhteen postitukseen vuodessa. Näin saatiin aikaan merkittäväiä kustannussäästöjä. Kulut pantiin minimiin ja satsattiin suuriin jäsenetuihin toteuttamalla tapahtumia reilusti alle omakustannushinnan.
Uusi tilanne mahdollisti paitsi tapahtumien kirjon laajenemisen, myös omien yhteistyökumppanien hankkimisen taloudenpidon tueksi. Ulkomaille tehtävät jalkapallo- ja jääkiekkomatkat kansainvälisiin huippuotteluihin saivat heti suuren suosion. Talous saatiinkin kuntoon pitkäjänteisellä työllä. Yhdistys on nykyään vakavarainen ja velaton tiukan taloudenpidon tuloksena.
Tärkeänä osana yhdistyksen uutta imagoa oli seuran tradition arvostaminen ja myös sen osoittaminen. TPS ei ollut juuri tunnettu vanhojen pelaajien kunnioittamisesta, joten asialle oli olemassa tilaus.
Yhdistyksen johto omasi hyvät suhteet vanhoihin pelimiehiin ja suomalaisen jääkiekon keskeisiin toimijoihin. Metsä vastasi, niin kuin sinne huudettiin ja seuraikoni toisensa jälkeen liittyi Tepsiläisten kunniajäsenten joukkoon.
Turun Palloseuran jääkiekon ja jalkapallon suurimmat legendat Timo Nummelinin johdolla tulivat mukaan. Hannu Jortikka, Vladimir Jursinov, Urpo Ylönen, Heikki Suhonen, Jouni Gröndahl, Tapio Harittu, Saku Koivu vain muutamia mainiten ottivat vastaan Tepsiläiset ry:n kunniajäsenyyden.
Kuvassa kunniajäsenemme ja TPS:n ensimmäinen markkinointipäällikkö, IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola ottaa vastaan Tepsiläiset ry:n standaarin puheenjohtaja Wallinin kädestä sosiaalineuvos Seppo Verrosen myhäillessä taustalla syksyllä 2016.
Kunniajäsenemme ovatkin olleet aktiivinen ryhmä yhdistyksen tilaisuuksissa ja tapahtumissa aina ulkomaanmatkoja myöden. Heidän läsnäolonsa luo tapahtumiin arvokkuutta ja yhdistää kannattajat seuran kirkkaimpien tähtien kanssa suureksi Tepsiläiseksi TPS-perheeksi.
Vuoden jäseneksi on kutsuttu menestyksekkäästi tehtäväänsä hoitaneita yhdistyksen aktiiveja ja edelleen uraansa jatkavia Tepsiläisiä. Vuoden jäsen, Tepsiläinen, on valittu vuodesta 2012 lähtien. Kuvassa omista kasvateistamme koottu ”neliapila”, jollaisesta mikä tahansa urheiluseura olisi ylpeä!
Me yhdistämme eri lajien ja sukupolvien Tepsiläiset yhdeksi suureksi TPS-perheeksi. Seuran ollessa pirstaloitunut eri osakeyhtiöiden ja yhdistysten mosaikiksi ovat Tepsiläisissä kannattajat, seuraikonit ja tämän päivän tähdet kaikki yhtä!
Vuoden jäsenen valinta osui ensimmäisenä Petteri Nummeliniin, josta siis leivotiin Tepsiläinen 2012. Petu oli jäsenemme koko aktiiviuransa ajan edustaen upeasti Tepsiläisyyttä maailmalla, joten valinta oli vähintäänkin perusteltu. Hänet kutsuttiin kunniajäseksi vuonna 2019.
Hänen jälkeensä kunnian ovat saaneet osakseen Eero Wallin 2013, Seppo Verronen 2014, Mikko Rantanen 2015, Mikko Koivu 2016, Anne Karnakoski & Niina Wallin (Team Anni) 2017, Lukas Hradecky 2018 ja Kaapo Kakko 2019.
Yhdistyksen ensimmäiset ulkomaanmatkat tehtiin vuosina 1996 ja 1998, jolloin käytiin Montrealissa seuraamassa Saku Koivun edesottamuksia. Sen jälkeen vierähti tovi, ennen kuin reissukärpänen taas puraisi jäsenistöämme. Jalkapallo- ja jääkiekkomatkat tulivat uudelleen ohjelmaan aktiivisimpien jäsenten toivomuksesta vuonna 2012.
Kiekkokausi oli päättynyt pettymykseen keväällä 2011 ja jäsenemme halusivat yhteistä tekemistä. Keväinen bussimatka Tallinnaan lievitti pahinta pettymystä ja kylvi samalla siemenen uusille ajatuksille. Miksi emme lähtisi katsomaan huippukiekkoa ja kansainvälistä jalkapalloa ulkomaille?
Tepsiläiset ovat käyneet paikanpäällä seuraamassa kaikkia Euroopan suurimpia kansallisia jalkapallosarjoja, sekä Champions Liigaa. Jääkiekon osalta olemme nähneet NHL:n, KHL:n, Ruotsin SHL:n, sekä Tsekin liigan pelejä. Montrealissa oli matkanjohtajana Timo Kunnari. Tämän jälkeen matkojen suunnittelusta ja johdosta on vastannut Eero Wallin.
Riikassa tyhjä arpa, Barcelonassa jackpot
Ensimmäinen vakava yritys tehtiin syksyllä 2012. Bussimatka Riikaan oli onnistunut kiitos loistavan porukan, vaikka Dynamo Riga siirsi KHL-liigan kotiottelunsa viime hetkellä pelattavaksi Liepajassa. Oppia ikä kaikki ja kohti uusia seikkailuja! Kaupunki ja paikallinen ruokakulttuuri tulivat ainakin tutuiksi.
Maaliskuussa 2013 rohkaistuimme sitten lähtemään parinkymmenen hengen voimin Barcelonaan katsomaan La Ligan ottelua FC Barcelona-Deportivo la Coruna. Matka myytiin loppuun heti palautteen ollessa rohkaisevaa.
Euroopan suurin stadion valtavine museoineen teki vaikutuksen puhumattakaan itse ottelusta. Camp Noun urheilukompleksi sisältää jalkapallostadionin lisäksi jäähallin ja koripallohallin, ynnä harjoituskeskuksen ja ”ministadionin” keilahalleineen. Barcelonan jääkiekkojoukkueen kotihalli Pista de Gel oli tasoltaan enemmän Impivaaran luokkaa, joskin vain yhdellä kaukalolla.
Alexis Sanzes vei isännät 1-0 johtoon. Leo Messi huolehti loppuluvuista ja Barcelonan voitto kirjattiin 2-0. Useimmille jäsenillemme megaluokan jalkapallomatka oli ensimmäinen ja innostus sen mukainen. Ainoa ongelma oli, että paremmaksi olisi tulevaisuudessa vaikea laittaa!
Mää näin Kustun, sano Lasse!
Niinpä seuraava turneemme suuntautui saman vuoden lokakuussa jääkiekon merkeissä Tsekkiin ex-valmentajamme Kari Jalosen KHL-debyyttiin Lev Praha-Ufa. Prahan vanhassa hallissa pelannut Lev ei menestyksestään huolimatta nauttinut suosiota tsekkien keskuudessa ja seura tekikin konkurssin hopeaan päättyneen kauden jälkeen. Päällimmäisenä mieleen jäi jäähallin virkaa tehnyt Neuvostoliiton aikainen betonibunkkeri.
Tsekin Ekstraligan Prahan paikallisderbyn Slavia-Sparta tuli myös koetuksi. Tunnelma ja puitteet olivat kuin toiselta planeetalta ja halli täynnä kuin se kuuluisa Turusen pyssy. Isännät jäivät pahasti jalkoihin Spartan viedessä koitoksen näytöstyyliin. Tämä ei tosin kotikatsomon tahtia haitannut.
Reissussa mukana ollut 60-70-lukujen maalivahtimme Lasse Kiili oli jäädä ulos hallista nähtyään tutun hahmon hallin ovella. Kyseessä oli Suomen vanha maajoukkuevalmentaja Gustav Bubnik. Herrat eivät olleet tavanneet vuosiin ja jälleennäkeminen sen mukainen. Kuvassa osa ryhmästämme lounaalla kunnon sotamies Svejkin kapakassa.
Serie A luokkaa B
Maaliskuussa 2014 matkasimme Roomaan seuraamaan Serie A:n huippuottelua AS Roma-Inter Milan. Colosseum oli huomattavasti mielenkiintoisempi, kuin luvalla sanoen tylsä lukemiin 0-0 päättynyt nyhjäys Stadio Olimpicolla. Kulkuyhteydet stadionille ovat surkeat ja ainoa oikea tapa olla joutumatta väkijoukon tallomaksi privaattikuljetus.
Seuraava jäsenmatkamme toteutettiin jäsenistön pyynnöstä marraskuussa 2014 Englantiin. Vastakkain Lontoossa Valioliigan klassikossa olivat Arsenal ja Manchester United. Toisin kuin Roomassa, julkinen liikenne toimi loistavasti ja ottelukin oli katsomisen väärtti. ManU vei pisteet Wayne Rooneyn maalilla lukemin 1-2. Madame Tussaudin vahakabinetti sun muut turistipyydykset käytiin luonnollisesti läpi – taas kerran.
Ikimuistoinen Münchenin reissu
Talvella 2015 päätimme paikata aukon yleissivistyksessämme tekemällä laivareissun Tukholmaan SHL:n otteluun Djurgården-HV71. Johanneshovin vanhassa hallissa pelattu ottelu oli, pakko myöntää, vauhdikkaampaa kuin kotimainen versio samasta lajista. Otos oli toki vain yhden ottelun suuruinen, mutta tapahtuma teki kokonaisuudessaan vaikutuksen.
Tepsiläiset ry:n 25-vuotisjuhlamatka tehtiin sitten Müncheniin Bundesliigan otteluun FC Bayern München-Stuttgart. Ottelu oli Bayernin yksipuolinen näytös. Monivaiheinen ja kaikesta ylimääräisestä vaivasta huolimatta huolimatta erittäin hauska reissu piti sisällään muun muassa Lufthansan lakon ja yhden matkalaisemme ryöstön.
Kuvassa Bundesligan mestaruuslautanen ja Saksan Cupin pramea voittopokaali FC Bayernin hengästyttävästä museosta. Ja nämä eivät sitten tosiaankaan olleet ainoat näytillä olleet helyt, vaan Champions Liigan pyttyjä oli framilla kolmin kappalein muusta memorabiliasta puhumattakaan. Siinä esimerkkiä perinteiden arvostamisesta!
Tammikuussa 2016 oli vuorossa eksoottinen Istanbul ja kaikkien aikojen lippu-show, josta emme olisi selvinneet voittajina ilman SPL:n Juha Karjalaisen apua. Saman vuoden maalis-huhtikuussa toteutimme pitkäaikaisen haaveen mennä paikanpäälle katsomaan el Clasicoa. Epävarmuus pelipäivän osalta ja mielipuolisen hintaiset liput romahduttivat osallistujamäärän. Todellinen jalkapallon Supermatka kannatti silti tehdä, sillä reissu venyi ja siihen ympättiin vielä Mestarienliigan ottelu FC Barcelona – Atletico Madrid.
Kappe ja Mikko TPS:n hienot käyntikortit maailmalla
Oma kasvattimme Kasper Hämäläinen pelasi kaudella 2016-2017 Legia Varsovan riveissä. Ajatus lähteä tapaamaan Kappea ja samalla katsastamaan Puolan jalkapallotarjonta sai heti ystäviä. Tuumasta toimeen ja porukalla Varsovaan katsomaan Legian ja Crakovia Crakovan välistä peliä. Seuraava matkamme suuntautui tammikuussa 2017 Sumusaarille ja sen todelliseen klassikkoon Manchester United – Liverpool. Jännitteitä ei ainakaan yhtään vähentänyt todellisten valmentajavelhojen kaksintaistelu, sillä Jose Mourinho luotsasi ManUa ja Jûrgen Klopp Poolia. Yhteenotto päättyi ratkaisemattomaan.
Tarunhohtoinen jääkiekkoliiga NHL oli päättänyt tuoda kaksi runkosarjapeliään Tukholmaan marraskuussa 2017. Vastakkain isossa golfpallossa asettuivat täynnä ruotsalastähtiä olevat Colorado Avalanche ja Buffalo Sabres. Coloradon riveissä pelasi myös oma kasvattimme ja Tepsiläiseksi 2015 valittu Mikko Rantanen. Hieno reissu kaikkiaan, vaikka Nousten suuri poika jäikin ilman maaleja.
Seuran jalkapallon kanssa tehtävä yhteistyö on keskittynyt erityisesti naisten edustusjoukkueeseen, jota olemme tukeneet jo vuosia. FC TPS on vuosia myöntänyt jäsenillemme kaksi jäsenetupeliä kaudessa. Yhdistys on tukenut seuran jalkapallon taustayhtiön työtä julkaisemalla FC TPS:n tiedotteita ja pitämällä esillä jalkapallon kotiotteluita etusivullaan.
On syytä mainita entisen toimitusjohtaja Juha Reinin ja nykyään Tepsiläisten varapuheenjohtajana vaikuttavan Johanna Henrikssonin rakentava panos yhteistyön edistämiseksi seuran jalkapallon kanssa. Tepsiläiset ry on tehnyt uraa uurtavaa työtä palloilukulttuurin hyväksi järjestämällä ulkomaisiin huippuotteluihin suuntautuvien matkojen lisäksi vieraspelimatkan myös naisten liigan otteluun Marianhaminaan otteluun Åland United-TPS kesällä 2017.
Voimakkaasti viime vuosina mukaan tulleen salibandyn osalta pitää erikseen mainita TPS Salibandy ry:n toiminnajohtaja Juha Kiviniemen merkittävä rooli yhteistyön ja vuorovaikutuksen syntymisessä. Tepsiläisiin aina ystävällisesti ja rakentavasti suhtautunut Kiviniemi onkin vaikuttanut voimakkaasti jäsentemme kiinnostuksen kasvuun lajia kohtaan ja vanhoja jääkiekon nimeen vannoneita Tepsiläisiä on alkanut näkyä kasvavassa määrin TPS:n salibandyotteluissa.
Singaporessa vuonna 2017 otetussa kuvassa Kiviniemi on päässyt vallan mainioon seuraan. Suuren suosion saavuttanut paikallisten keskuudessa saavuttanut Classic-TPS -ottelu oli hieno pr-tapahtuma niin lajille kuin seurallekin. Mukana joukkuetta kannustamassa olivat myös jäsenemme Jaana ja Minna.
Keilailussa olemme järjestäneet jäsenillemme alkeiskursseja yhteistyössä TPS Keilaajat ry:n kanssa. Tässä lajiyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Virkkalalla on ollut keskeinen rooli. Keilahalleissa järjestetyt kilpailuhenkiset jäsenillat ovat saaneet suuren suosion jäsenemme ovatkin löytäneet tiensä keilaratojen ääreen myös oma-aloitteisesti.
Raskaasti tappiollisen HC TPS Turku Oy:n hallituksen avainhenkilöt erosivat maaliskuussa 2014 taloudellisen ja urheilullisen tuloksen, sekä luottamuspulan tähän pakottaessa. Yhtiön voisi pelastaa vain täydellinen toimintakulttuurin muutos ja massiivinen pääomaruiske.
Supercellin Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan otettua kokonaisvastuun yhtiöstä päästiin organisaatiossa viimein eteenpäin ja keskittymään oikeisiin asiohin. Jääkiekon taustahtiön suurin omistaja VMP Group ja sen perustaja Mauno Savolainen olivat luopuneet osakkeistaan Ilkka Paanasen hyväksi. Myös vuoden 2007 osakeannista asti mukana ollut Eero Wallin oli puolestaan myynyt osakkeensa Kodisojalle syksyllä 2014.
Kunniapuheenjohtaja Verronen ja Wallin olivat aiemmin käyneet keskustelemassa yhteistyöstä silloisen toimitusjohtaja Niklas Österlundin kanssa saaden tuomisiksi jäsenetupelien palautumisen. Tapaamisessa välittyi sellainen selkeä kuva, että Österlundilla olisi ollut haluja parempaankin, vaan ei valtuuksia.
Kun TPS Juniorijääkiekko ry:n entinen puheenjohtaja Mika Eskola otti ohjat tammikuussa 2015, normalisoitui tilanne ja yhteistyö alkoi. Toimitusjohtaja Eskola oli alusta lähtien mukana tapahtumissamme ja vieraspelimatkoillamme, jonka jäsenistö pani mielihyvällä merkille.
Yhdistys palasi syksyllä 2015 myös Turkuhalliin klubiemäntiensä Anne Karnakosken ja Niina Wallinin rekrytoidessa uusia Tepsiläisiä ottelutapahtuman yhteydessä. Klubiemäntämme kuuluvat nykyisin ottelutapahtumaan vakiokalustoon. Eskolan kiistaton ansio oli TPS-perheen eheyttäminen.
Aivan erityisen kiitoksen ansaitsee perustajajäsenemme, HC TPS Turku Oy:n markkinointipäällikkö Rauno ”Rane” Sjöroos. Hänen osaamisensa, seurauskollisuutensa ja aito välittämisensä ovat osaltaan mahdollistaneet TPS-jääkiekon selviämisen lukuisista karikoista. Kokonaisuuden hyvin hahmottanut Sjöroos on myös ollut aina valmis auttamaan yhdistystä koko seuran yhteiseksi hyödyksi.
Tämän yhteistyön hedelmänä saatiin aikaan myös TPS Hall of Fame, joka on käytännössä Tepsiläisten käsialaa suunnittelusta toteutukseen.
Juha Kivinen vaikutti ratkaisevasti kunniaseinän valintoihin. Eero Wallin ja Jarmo Haahti vastasivat osaltaan TPS-museon toteutuksesta ja sen esineistöstä. Wallin lahjoitti myös HC TPS:lle mittavan mailakokoelman, sekä 60 paidan suuruisen TPS:n pelatuista pelipaidoista koostuvan kokoelman, joka on osittain nähtävänä Gatorade Centerissä TPS Hall of Fame -käytävän katossa.
Lisäksi Tepsiläiset ry lahjoitti puheenjohtaja Wallinin aloitteesta vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlien yhteydessä Turun Palloseura ry:lle Pro Patria -marmorilaatan kunnioittaen näin seuramme sankarivainajien muistoa. Marmorilaatta on sijoitettu arvoiselleen kunniapaikalle heti TPS:n merkin viereen.
Seuran komea historia on tullut monille tutuksi TPS Hall of Famen myötä. Wallin on vetänyt sekä kaikille vapaita, että erilaisille ryhmille suunnattuja opastettuja museokierroksia sen perustamisesta lähtien. Kulttuurihistoriallisesti tärkeää kokonaisuutta on toimitusjohtaja Mika Eskolan ja kunniajäsenemme Saku Koivun kelvannut esitellä itselleen Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle hänen vieraillessaan TPS:n ottelutapahtumassa seuran vieraana.
Tepsiläiset ry:n toimintastrategiaan ovat TPS-klubin alusta lähtien kuuluneet suuret jäsenedut. Nämä voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Yhdistyksen jäsenilleen antamat edut, Turun Palloseuran muilta toimijoilta hankitut edut ja yhteistyökumppanien tarjoamat edut.
Tiukka taloudenpito on mahdollistanut omien taphtumien hinnoittelun reilusti alle omakustannushinnan. Näin aktiivisimmat jäsenemme hyötyvät jäsenyydestään eniten. Seuran edut ovat ensi sijassa jäsenetupelejä ja tuotekohtaisia alennuksia, jotka on neuvoteltu lajikohtaisesti. Vastaavasti yhteistyökumppaneilta hankitut jäsenedut ovat prosenttimääräisiä alennuksia heidän tarjoamiensa tuotteiden tai palveluiden hinnoista.
Yhdistys tulee lähtökohtaisesti toimeen jäsenmaksuista saamillaan tuloilla. Lisäksi saamme yhteistyöyrityksiltämme tukea toimintaamme. Kanavoimme näitä varoja paitsi jokapäiväisen toiminnan rahoittamiseen, myös seuran juniorityön ja seuran kaikkien lajien tukemiseen.
Jäsenedut ovat hiljalleen lisääntyneet ja jäsenkortissamme vuosia ollut slogan Etuja ja elämyksiä Tasavallan Parhaassa Seurassa on ajankohtaisempi kuin koskaan. Toukokuussa 2018 Tepsiläiset ry on vakavarainen ja velaton. Tämä mahdollistaa nykyisen toimintamme jäsentemme ja seuran hyväksi.
Tepsiläiset ry on tukenut vuosien ajan Turun Palloseuran kaikkien lajien juniorityötä ja naisten joukkueiden toimintaa. Linjaus johtuu puhtaasti siitä, että yhdistyksen resurssit eivät olisi riittäneet miesten edustusjoukkueiden tukemiseen niin, että sillä olis ollut nille merkitystä. Olemme myös hiljaisesti tukemassa vähävaraisten juniorien harrastusmahdollisuuksia taloudellisesti.
Tapahtumissamme on ollut nollatoleranssi kaikelle väkivallalle ja järjestyshäiriöille, eikä niitä ole TPS-klubin toiminnan aikana esiintynyt. Tapana on ollut lahjoittaa joulutervehdyksiin budjetoidut varat Sotiemme veteraanien hyväksi tehtävään työhön. Sivuillamme on myös kyseisen yhdistyksen linkki, jonka kautta jäsenemme pääsevät halutessaan tukemaan arvokasta asia. Myös Maailman Luonnonsäätiön (WWF) linkki löytyy sivuillamme samassa tarkoituksessa.
Pitkään hallituksessa yhdessä vaikuttanut kokoonpano hajosi keväällä 2017. Juha Kivinen jäi pois toiminnasta. Kuuden vuoden ajan hallituksessa vaikuttanut TPS Salibandy ry:n kunniapuheenjohtaja Kalevi Kurkijärvi ei enää löytänyt aikaa olla mukana. Varapuheenjohtaja Petri Moilasella ei ollut kipinää jatkaa. Jarmo Haahti erosi hallituksesta, mutta jatkoi jäsenhankintavastaavana. Samalla kenttähenkilökunnasta pois jäivät myös facebook-sivujamme hoitanut Jenni Tanhuanpää ja Mikko Hirvelä.
Ovet kävivät myös toiseen suuntaan. Yhdistys sai roppakaupalla rautaista asiantuntemusta, kun hallitukseen valittiin TPS Juniorijalkapallo ry:n palveluksesta aiemmin keväällä eronnut toimistopäällikkö Johanna Leppänen (nyk. Henriksson). Hän on hoitanut vuosina 2004-2009 eri luottamustoimia Suomen Palloliitossa ja on vuodesta 2017 Suomen Palloliiton kurinpitovaliokunnan jäsen. Hän oli myös Jalkapalloliiga ry:n hallituksen jäsen vuosina 1997-2007 ja toimi Turun Palloseuran ry:n hallituksessa vuosina 2010-2011. Leppäsestä leivottiin yksintein yhdistykselle varapuheenjohtaja ja sihteeri. Yhdessä TPS:n jalkapallon ja jääkiekon ex-turvapäällikkö Rauno Järvisen kanssa he omaavat ylivertaisen tietämyksen yhdistyksen toimintaympäristön haasteista niin jalkapallon kuin jääkiekonkin osalta.
Tilintarkastusyhteisö PwC Oy hoiti ansiokkaasti yhdistyksen tilintarkastuksen vuoteen 2016 asti. Tilintarkastus korvattiin kevyemmällä menettelyllä, kun Tepsiläiset ry siirtyi 2017 toiminnantarkastajan käyttöön. Toiminnantarkastajaksi valittiin Markku Mattila.
Jo aiemmin kovaa jälkeä klubiemäntinä jäsenhankinnassa tehneet ja palkituiksikin tulleet Anne Karnakoski ja Niina Wallin tulivat mukaan hallitukseen Wallinin koordinoidessa kotimaan toimintoja. Toimintaan löytyikin heti uusi vaihde ja vastuu käytännön työstä jakautui entistä laajemmalle. Jäsenrekisterissä oli vuonna 2017 noin 1 050 jäsentä. Seuraavana keväänä mukaan saatiin klubiemäntien tiimin täydentävä ja facebook -päivityksistä vastaava Tiia Hurme.
Kesällä 2018 solmittiin yhteyksiä perinnetoiminnan saralla. Wallinin pariskunta ja Rauman Lukon Business Clubin isäntä Raimo ”Raikke” Vahanto tapasivat Raumalla turkulaisten aloitteesta. Lounastapaamisen tuloksena syntyi Kiekkokulttuuripäivä Raumalla –tapahtuma. Se saavutti positiivista julkisuutta ja siitä kirjoitettiin edeltä paikallislehti Raumalaisessa.
Vahanto isännöi marraskuussa vaikuttavaa delegaatiotamme Kivikylän Areenan tiloissa kertoen Lukon taustoista, seuran organisaatiosta, sekä merkityksestä raumalaiselle identiteetille. Samalla sovittiin jo uudesta vierailusta Lukon perinnetilaan. Mukana oli myös ex-kapteenimme, uransa Lukon paidassa juuri päättämään joutunut Ville Vahalahti.
Tilaisuudessa ikuistettiin myös vanhempia turkulaisia ja raumalaisia kiekkolegendoja, kun samaan kuvaan saatiin vasemmalta kunniajäsemme Lasse Kiili ja Seppo Lindström, isäntämme Raimo Vahanto, Lukon 1963 mestarijoukkueen jäsen Reijo Kanerva, sekä kunniapuheenjohtajamme Seppo Verronen.
Raumalaiset tekivät Vahannon johdolla vastavierailun Gatorade Centeriin Tepsiläisten vieraaksi Lukon Business Clubin voimin vielä samana syksynä TPS-Lukko –pelin yhteydessä. Mukana oli nytkin arvovaltainen joukko tällä kertaa raumalaisia kiekkovaikuttajia aina Rauno Mokkaa myöten, joka tässä tutkii mielenkiinnolla TPS:n historiaan liittyvää mitalia.
Isäntinä toimivat kunniapuheenjohtaja Seppo Verronen ja Wallin. Istuva puheenjohtaja lausui tervetuliaissanat, jonka jälkeen Verronen esitteli vieraille kunniaseinän osan TPS Hockey Hall of Famesta ja Wallin museon puolen.
Liigaseurojen välinen yhteistyö perinnetoiminnan saralla on avattu tarkoituksena laajentaa sitä myös muille liigapaikkakunnille. Lukko on tässä meille luonnollinen yhteistyökumppani valmiin perinnetilakonseptinsa ja toimivien henkilösuhteiden takia.
Suositut ulkomaanmatkamme jatkuivat kahden reissun vuosivauhdilla. Päätös rajoittaa matkojen osanottajamäärä hallittavaksi on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, sillä ryhmän kasvaessa liian suureksi sekä yksilöllisyys että yhteisöllisyys kärsivät. Tästä kärsisi myös matkojen sisältö ja näin ollen myös saatu anti.
Kahden MM-kisamatkan vuosi 2018
Jalkapallon MM-kisat pelattiin kesällä 2018 Venäjällä. Olimme arvonnassa onnekkaita, sillä valitsemaamme otteluun valikoituivat vastakkain Leo Messin Argentiina ja Nigeria.
Pietarissa pelattu ottelu jäi taatusti kaikkien sen nähneiden mieleen. Koko stadion kun oli kuin yhtä suurta Argentiinan fanikatsomoa. Herroiksi elettiin ja lystiä oli! Venäläinen keittiö tarjosi parastaan, niin myös pelaajat viheriöllä. Allegro kyyditsi matkalaiset mukavasti takaisin Helsinkiin jälleen yhtä kokemusta rikkaampina.
Salibandyn miesten MM-finaali pelattiin Tsekissä joulukuussa 2018. Tepsiläiset olivat tietysti paikalla toiminnallisen vuoden huipentuessa kultajuhliin 17 000 katsojaa vetävällä O2 Arenalla Prahan illassa. Ruotsi kaatui riemuksemme maalein 6-3. TPS:n pelaajista joukkueeseen kuuluivat Lauri Stenfors, Miko Kailiala ja Mikko Hautaniemi. ”Poika” & pojat olivat kanssamme yhtä aikaa lähtöselvityksessä, joten tutuksi tuli tämäkin palkinto heti tuoreeltaan meikäläisille.
Derby della Madonnina & Poikamme Maailmalla 2019
Seuraavan keväänä järjestimme todellisen jalkapallofriikin pyhiinvaellusmatkan San Sirolle Milanon derbyyn. Kotijoukkue Internazionale oli AC Milania parempi maalein 3-2. Itse ottelu oli mieleenpainuva loistavan tunnelmansa takia. Oli ihan oikea aika käydä vielä kerran paikalla ennen, kuin puskutraktorit jyräävät monumentin nurin uuden tieltä. Hauska reissu taas kerran huvittavine sattumuksineen ja upeine ihmisineen!
Lokakuussa 2019 matkasimme Norjan Hamariin tervehtimään sikäläisen Storhamarin jääkiekkojoukkueen valmennuksesta vastanneita Miika Elomoa ja Petteri Nummelinia. Tällä kertaa reissu toteutettiin äijäporukalla ja meno oli sen mukaista.
Isäntämme osoittivat meitä kohtaan suurta vieraanvaraisuutta. Mukana olleet muistavat lämmöllä niin norjalaisia isäntiämme kuin omia poikiammekin. Jos joskus on ollut seurahenkeä, oli sitä tällä matkalla.
Vuosi 2019 oli taas tarjonnaltaan erittäin toiminnallinen ja monipuolinen. Klubiemäntämme Anne Karnakoski ja Niina Wallin uurastivat jälleen Gatorade Centerissä HC TPS:n ottelutapahtumissa rekrytoiden uusia jäseniä. Tiia Hurme jäi pois toiminnasta. Muutoin tekijätiimi pysyi samana.
Kunniajäsentemme arvovaltaiseen joukkoon liittyivät Matti Aarnio, Mika Alatalo, Kari Harila, Mikko Eloranta, Jani Kiviharju, Petteri Nummelin, Rauno Sjöroos, Ville Vahalahti ja Hannele Virtanen.
Jo tavaksi tulleiden Olavin Krouvin ja Siipiravintola Turun illanviettojen lisäksi mainituksi tulkoon myös kesäpäivämme Uudessakaupungissa panimokäynteineen. Täyden tuvan keräsi myös HC TPS:n turvallisuuspäällikkönä toimineen Hannu Wikmanin esitys ottelutapahtuman turvallisuushaasteista ammattilaisen silmin.
Erikseen käsiteltyjen ulkomaanmatkojen lisäksi mainittakoon jalkapallon vieraspelimatka Poriin otteluun MuSa-TPS. Johanna Henrikssonin kipparoimalla reissulla oli mukana juuri uuden kirjansa julkaissut Heikki Suhonen. Yhdistys hankki saatavissa olleet Superhessut vieden kirjan myös tuliaisina Poriin.
Rauno Järvisen ja Sari Kanerviston masinoima Loimaan keilakisa kolisteltiin nyt toisen kerran. Tapahtuman ylituomarina toimi TPS Keilaajat ry:n puheenjohtaja Seppo Virkkala. Jatkoa on luvassa lokakuussa 2020.
Syksyllä matkasimme Helsinkiin seuraamaan ottelua HIFK-TPS. Mukanamme oli myös HC TPS Turku Oy:n toimitusjohtaja Santtu Jokinen, joka kertoi bussissa osakeyhtiön ja joukkueen kuulumiset. Kuriositeettina mainittakoon, että Lukon Business Klubin johtaja Raimo Vahanto oli myös rouvineen yhdistyksen vieraana matkassa. Itse ottelu päättyi isäntien voittoon, joten parempi onni ensi kerralla.
Vuoden urheilullisiin ilonaiheisiin kuuluivat salibandyn miesten SM-hopea ja FC TPS:n nousu takaisin Veikkausliigaan. Jääkiekossa jo kevätkaudella alkaneet vaikeudet jatkuivat johtaen hurjaan kotitappioputkeen ja urheilutoimenjohtajan, sekä päävalmentajan eroon. Tämä vaikutti luonnollisesti myös aktiivijäsenistömme mielialaan.
Toiminnallisesti vilkkaalle vuodelle saatiin mukava lopetus hyvästellessämme vanhan tammikuuksi remonttiin menevän olohuoneemme Olavin Krouvin yhdistyksen pikkujoulujen merkeissä. Illan kruunasi Ismo Leikolan uusi show Logomossa, johon bussi juhlakansan kuljetti.
Ehdimme vierailla helmikuussa Porissa vieraspelimatkalla otteluun Ässät-TPS. Tuon pelin murheellinen lopputulos tiesi käytännössä sitä, että TPS:n tie pudotuspeleihin oli tukossa. Emmepä tienneet, että tuo tapahtuma jäisi pitkään aikaan viimeiseksi kotimaassa. Yhteistyökumppanimme Danske Bankin Sari Saari oli iloksemme mukana matkassa tarjoten tavan mukaan matkalaisille piccolopullon kuohuvaa.
Maaliskuun alussa ehdimme vielä matkata Kiovaan, jossa tarkoitus oli seurata Ukrainan liigan ottelua Dynamo Kiev-Kolos. Haaveeksi jäi ottelu, sillä Dynamo siirsi pelin pelattavaksi toiseen ajankohtaan. Kiovan upea stadion tuli kuitenkin tutuksi privaatisti järjestetyn vierailun myötä. Niin myös Klitschkon nyrkkeilijäveljesten samaisessa rakennuksessa sijaitseva museo. Kaupunkikin tuli siinä sivussa tutuksi.
Tepsiläiset ry:n 30-vuotista toimintaa piti juhlia pitkänkaavan mukaan 14. maaliskuuta. Näissä oloissa juhlinta siirtyi hamaan tulevaisuuteen. Eero Wallin ja Rauno Järvinen kävivät laskemassa Johanna Henrikssonin taikoman kukkalaitteen Marttilan hautausmaalle ensimmäisen puheenjohtajamme Hannu Ansaan haudalle kunnioittaen näin Turun Palloseuran suurmiehen muistoa.
Uusi vuosikymmen ehti tuskin alkaa, kun COVID-19 virus tuhosi kevään pudotuspelit niin jääkiekossa kuin salibandyssäkin. Myös Veikkausliigan alkua jouduttiin siirtämään vähintäänkin kesäkuulle. Samalla koko yhteiskunta seisahtui ja varsinkin palkattua työvoimaa omanneet urheiluseurat joutuivat taloudellisiin vaikeuksiin. Selvää on, että TPS oli yksi suurista kärsijöistä.
Valtioneuvosto kielsi maaliskuussa kaikki yli kymmenen hengen kokoontumiset toukokuun 13. päivään asti perustuen koronaviruksen vastaiseen taisteluun. Toimintamme keskeytyi käytännössä tähän määräykseen. Samalla ravintolat, joissa olimme järjestäneet tilaisuuksiame joutuivat sulkemaan ovensa. Yli 500 hengen kokoontumiset kiellettiin heinäkuun loppuun asti. Olimme jo ennen tätä linjanneet itse, että toiminta jää tauolle, kunnes on taas turvallista kokoontua. Jouduimme perumaan myös loppuunmyydyn matkan Maarianhaminaan terveydellisiin uhkiin vedoten.
Hallinnollisella puolella sen sijaan tapahtui. Meitä seitsemän vuotta palvellut Tilitoimisto Lahti Oy:n Jaana Rantala ei enää jatkanut yhdistyksen kirjanpitäjänä. Hänen tilalleen valikoitui jo ennestään yhdistyksen jäsenmaksulaskutuksesta hoitavnut Finvoicer Oy. Myös kotisivu-uudistus oli saatu valmiiksi. Vastuun asiassa kantoi vanha yhteistyökumppanimme OSG:n Marko Aarnio.
Tepsiläiset ry teki 30.4. 2020 päättyneellä tilikaudella muutamia tuhansia euroja alijäämäisen tuloksen. Tämä oli suunniteltua, ja johtui ennakoidusti kotisivujemme uudistamisesta tulleesta kertaluontoisesta kustannuksesta. Yhdistyksen talous oli edelleen vakaalla pohjalla, eikä muita isoja menoeriä ollut näköpiirissä lähivuosina.
Tepsiläisiä lähes 11 vuotta johtanut ja sen taloudesta tarkalleen 15 vuotta vastannut Eero Wallin ilmoitti hallitukselle jo talvella, ettei ole enää käyttävissä jatkokaudelle syksyn vuosikokouksessa terveydellisistä syistä. Niinpä hänen tilalleen alettiin etsiä vereksiä voimia. Kesällä syöttiin tarttui sitten iso kala. Nopeiden neuvottelujen jälkeen TPS Juniorikiekon entinen toiminnanjohtaja ja TuTo Hockey Oy:n ex-toimitusjohtaja Roope Paltta suostui hallituksen ehdokkaaksi Tepsiläisten nokkamieheksi.
Syyskuun 17. päivän vuosikokouksessa Roope palasi kotiin omaan seuraansa ja valittiin yksimielisesti yhdistyksen puheenjohtajaksi aplodien saattelemana. Vanha isäntä Eero Wallin taas kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi Seppo Verrosen rinnalle asiaan kuuluvine manöövereineen. Mika Kölhi jäi pois hallituksesta kahden vuoden toiminnan jälkeen. Tilalle valittiin Olli Toivonen. Jo pitkään valmiina olleet uudet kotisivumme julkaistiin samassa yhteydessä kuin uuden aikakauden alkua alleviivaten.
17.9.2020, Rauno Järvinen
Eero Wallin