Pitääkö olla huolissaan?

TPS pelasi syyskauden pääsääntöisesti kovalla tasolla ollen iskuetäisyydellä Liigaa suvereenisti johtavasta Kärpistä. Avainpelaajiin iskenyt loukkaantumissuma on alkanut kantaa veroaan ja joukkue taistelee nykyisillä otteilla tosiasiallisesti pääsystä neljän joukkoon runkosarjassa. Kiire tulee siinäkin.

TPS:n pelin taso on laskenut syksystä siinä kun muiden on noussut. Silmään pistää erityisesti Oula Palveen häipyminen kuvasta maajoukkuekomennuksensa jälkeen ja yleisesti jatkuvat katastrofaaliset kiekonmenetykset, sekä harhasyötöt omalla alueella. Näin siis tammikuun lopulla, kun palasten pitäisi alkaa pikku hiljaa loksahdella kohdalleen.

Talous on varmasti kireällä, eikä kukkaroa tervehdyttämään palkattua Santtu Jokista käy kateeksi. Huonoksi vitsiksi alkukaudesta muodostuneeseen ravintolakatsomoon on sentään saatu edes auttavasti väkeä. Ulkopaikkakuntalaiset kun irvailivat mahdollisesta turuntaudista, joka vaati kymmenen ihmisen eristämistä muista hallissa. Stadilaisten versiossa jokaisella oli oma järjestysmiehensä, joka sisältyi tuohon lukuun.

Leikki sikseen, mutta sentterin ja pakin tonteille tarvitaan pikaisesti apuja. Tämä ei yksin riitä, mikäli joukkue ei muuten ryhdistäydy ja herää talvihorroksestaan. Tässä katseet kääntyvät valmennuksen suuntaan. Vielä on aikaa tehdä parannuksia. Muutoin keväästä ja samalla tilipäätöksen tulopuolesta tulee näillä askelmerkeillä lyhyt.

Eero Wallin
puheenjohtaja
Tepsiläiset ry