IMG_0193.JPG

Matkakertomus jalkapalloreissulta Varsovasta

Huikea jalkapallomatkamme Puolaan on takana. Reissu onnistui taas kerran nappiin kiitos erinomaisen matkaseuran. Tarjolla oli tunnelmaltaan omaa luokkaansa olleen jalkapalloelämyksen lisäksi tapaaminen Kasper Hämäläisen kanssa höystettynä gastronomialla Puolan lähihistorian tummiakaan sävyjä unohtamatta.

Lähdimme matkaan Turun lentoasemalta perjantain sarastaessa. Reittimme Varsovaan kulki Riikan kautta ja saimmekin huomata talven iskeneen Baltiaan koko voimallaan lumen tuprutessa kentällä viivästyttäen matkantekoa. Me tosin pääsimme jatkamaan matkaamme ilman isompia murheita Varsovaan. Säveltäjämestari Frederic Chopinin mukaan nimetyllä kentällä meitä odotti kuljetus Novoteliin kaupungin keskustassa. Hotelli oli täynnä, mutta avulias henkilökunta järjesti meille ensin huoneen matkatavaran säilyttämistä varten ja pääsimme majoittumaan reilusti odotettua nopeammassa tahdissa. Kun aamupalakin järjestyi, olimme valmiit olennaiseen.

Matsiin passilla ja rajan yli ilman

LEGIA MUSEUM.jpgSeuraavaksi ohjelmassa oli pääsylippujen nouto Legian stadionilta. Seuran palveluksessa työskentelevä Marta otti meidät iloisesti vastaan ja hoiti näpsäkästi byrokratian lippuluukulla. Tikettien saamiseksi kun tarvittiin meiltä ulkomaaneläviltä myös passit! Schengen kun ei ilmeisesti kata Puolassa jalkapallostadioneita. Pääsimme vielä Legian stadionin yhteydessä sijaitsevaan museoon tutustumaan seuran satavuotiseen historiaan, ja tietysti ostoksille seuran kauppaan.

Liput taskussa suuntasimme hyvillä mielin Varsovan vanhaan kaupunkiin. Sieltä löytyi kuppila poikineen ja päädyimme juhlistamaan saapumistamme pelipaikalle yhdistyksen tarjoamilla mallasjuomilla. Seuraava yhteinen tapahtumamme olikin illallinen Beef n’ Pepperissä, jossa meillä oli pöytävaraus. Ravintolavalinnan voi hyvällä syyllä onnistuneen, sillä vastaavaan laatutasoon kykenevää pihviravintola tulee harvoin vastaan.

Kappe tuli meitä tapaamaan

IMG_0086.JPG

Päivän kruunasi Kasper Hämäläisen tapaaminen illalla hotellimme tiloissa. Kappella oli aikaa vastailla kysymyksiimme ja hän kertoi kiireettömästi paitsi jalkapalloammattilaisen elämästä yleensä, myös erikseen omasta tilanteestaan Legiassa. Peliaika kun on ollut viime aikoina hakusessa. Kerrassaan edustava urheilja ja  Tepsiläisen jalkapallon hieno käyntikortti maailmalla!

Tälläkin kertaa matkassa oli niin jalkapallon kuin jääkiekonkin Tepsiläisiä Suomen mestareita, vaikka kaikki ilmoittautuneet eivät valitettavasti mukaan päässeetkään. Mukana yhteispotretissa Pirkko, Meru, Lasse, Hansu, Kooki, Hannu, Tapsa, Anne, Jari, Kappe, Tiina, Miia ja Seppo. Kuvaan eivät ehtineet Nita, Jouni ja kameraa käyttänyt matkanjohtaja.

Retki Puolan synkkään lähihistoriaan

IMG_0148.JPGLauantai valkeni harmaana. Aamiaisen jälkeen lähdimme päiväretkelle Lubliniin tutustumaan toisen maailmansodan aikaiseen natsien keskitysleiriin Majdanekissa, jossa murhattiin vuosina 1941-1944 peräti 80 000 ihmistä. Kävelimme kolmen kilometrin reitin läpi leirin käyden niin asuinparakeissa, kaasukammiossa kuin krematoriossakin päätyen uhrien muistoksi rakennetulle valtavalle monumentille. Hiljaiseksi veti raavaatkin miehet katsellessa ihmisen käsittämätöntä pahuutta toisiamme kohtaan. Ei tosiaankaan mieltä ylentävää, mutta sen sijaan hyvinkin terveellinen kokemus ja laittaa tarvittaessa kerralla asiat arvojärjestykseen.

Tunnelma nousi nopeasti auton lähdettyä liikkeelle kohti Varsovaa. Aamiaisella saadut kalorit oli käytetty ja niinpä pysähdyimme jo menomatkalla ihailemaamme valtavaan hirsirakennukseen päivälliselle. Yhdistys tarjosi kylmän huurteisen ja Tres Amigos; Lasse, Jari ja Eero ostivat kaikille mukaan paikallista kurkunkostuketta. Huuli lensi entiseen malliin, vaikka kaikilla oli taatusti sulattelemista päivällä nähdyssä.

Sunnuntai pyhitetty jalkapallolle

Aamulla ripeksi vettä ja Varsova näytti pesevän kasvojaan. Kahden kiireisen päivän jälkeen oli mahdollisuus maksaa univelkojen korkoja ja niinpä jokainen heräili aamiaiselle omassa tahdissaan. Päivän ainoa yhteinen ohjelma oli syy, jonka vuoksi Varsovaan olimme tulleet; Puolan liigan ottelu Legia-Cracovia.

Cracovian joukkue oli majoittunut kanssamme samaan hotelliin ja totesimme yhdessä vierailijan olevan liikkeellä nuorella ryhmällä. Punaisiin pukeutunutta ukkoa pyöri kuin pipoa, joten ainakaan ei menestys jäisi kiinni taustavoimien lukumäärästä.

IMG_0186.JPGMeillä oli yhteiskuljetus Pepsi Areenalle kaksi tuntia ennen ottelun alkua ja pääsimmekin perille ilman ruuhkaa. Kertaalleen jo lippuja ostettaessa tarkastetut passit tosin tsekattiin vielä varmuuden vuoksi portilla. Legia oli joutunut pelaamaan Champions Liigan kotiottelunsa Real Madridia vastaan edellisenä keskiviikkona tyhjälle katsomolle fanien törttöilyn vuoksi ja päätykatsomo olikin innoissaan ennen ottelua 3-3 –tasapelistä maailman mahtavia vastaan.

Penkkimme olivat hulppeasti parhailla paikoilla liki keskiviivalla. Itse ottelua leimasi kova yrittäminen ja heikko viimeistely, sillä paikkoja oli useampaankin osumaan. Legia vei pisteet 24ooo katsojan riemuksi lopulta maalein 2-0, mutta Cracoviallakin oli tilaisuutensa tolppalaukauksen myötä. Erikseen on mainittava Legian fanien upea kannustus, joka alkoi reilusti ennen peliä ja jatkui tauotta vielä pitkään ottelun jo päätyttyä.

Maanantai taas reissupäivä

Maanantai-aamuna oli treffit ala-aulassa kello 06.30 ja kauan ennen reissua tilatun ja varmistetun kuljetuksen piti lähteä varttia myöhemmin. Syystä tai toisesta ei kuljettajaa sen paremmin kuin bussiakaan kuitenkaan näkynyt. Tuleen ei pidä jäädä makaamaan ja niinpä hotellin respa hankki meille riittävästi takseja, joilla sitten pääsimme kentälle ajallaan.

Jos lähtö Turusta oli lepakkovuorosta huolimatta mukava ja säästi aikaa Helsinkiin nähden, maksoi paluumatkan pitkä odotus Riikan kentällä potut pottuina. Suo siellä, vetelä täällä. Loppumatka Seutulasta taitettiin Onnibussin kyydissä. Matkan ainoat negatiiviset asiat olivat Kappen pelaamattomuus ja tuo mainittu pitkä odotus Riikan kentällä ja jälkimmäinenkin kääntyi iloksi Tasavallan Parhaassa Seurassa.

Erityisen kiitoksen reissumme onnistumisesta ansaitsevat Kappe Hämäläinen, joka kiireettä ja ystävällisesti vastaili kysymyksiimme perjantai-iltana, Legia Varsovan Marta Wasiluk, jonka kontolla oli muun muassa pääsylippujen hankinta, sekä Kappen isä Heikki Hämäläinen, joka oli osaltaan auttamassa treffiemme järjestymisessä.

Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Tepsiläisille matkalaisillemme, jotka taas kerran tekivät reissusta onnistuneen.

Seuraavaksi tavataan Manchesterissä tammikuussa.

EW