TEPSILÄISET RY

Matkakertomus Sumusaarten jalkapalloklassikosta 

Lämmmintä olutta, tulikuumaa vettä hanoissa ilman mikseriä, kalaa ja perunoita. Keskiverto Jennyn ja Jameksen totaalinen tietämättömyys & välipitämättömyys mahdollisesta elämästä oman maan ulkopuolella. Korkea hintataso yhdistettynä hotellin virkaa tekeviin vanhoihin murjuihin. Tervetuloa Britanniaan! Viihdyt varmasti, kun et tutustu mihinkään edellä mainituista. Ja kuitenkin tätä rakastetaan ja tänne tullaan aina takaisin!

Lähdimme matkaan Seutulasta suoralla lennolla Manchesteriin, jonne kone saapui ajallaan aamun sarastaessa. Etukäteen tilattu kuljetus oli ajallaan odottamassa ja niinpä pääsimme iloksemme lähtemään viivytyksettä kohti majapaikkaamme. Majoituslaitoksena toimi tällä kertaa poikkeuksellisesti kolmen tähden The Gardens –hotelli aivan kaupungin sydämessä Piccadillylla. Myötätuuli jatkui, sillä saimme odotusten vastaisesti huoneet heti. Matkalaukut ei kun huoneisiin ja aulabaarissa odottivat matkanjohtajan pitämä info ja yhdistyksen tarjoama perinteinen tervetuliaismalja.

IMG_0204.JPGEnsimmäinen suunta otettiin kohti Old Traffordia. Meillä oli tilattuna opastettu stadionkierros museokäynteineen Unelmien Teatterissa kello 13.30 ja paikalla tuli olla hyvissä ajoin ennen oppaan löpinän alkamista. Yhteistyökumppanimme American Express oli hoitanut liput jo etukäteen niin kierrokselle kuin tulevaan otteluunkin, joten homma toimi tutun tehokkaasti. Manchester Unitedin menestyksekäs historia suurine tragedioineen on suorastaan hengästyttävä ja esitys oli sen mukainen. Sinänsä asiansa osaava opas oli hyvin asiasta tietoinen ja vaikuttikin siltä, ettei kaveri ollut koskaan käynyt armaan kotikaupunkinsa ulkopuolella kuin korkeintaan vieraspelimatkalla. Hyvän kuvan kuitenkin saimme Englannin ehdottoman suurseuran vaiherikkaasta historiasta ja siinä sivussa nykyisestäkin menosta.

Ehtoolla oli sitten vuorossa se fiinimpi illallinen ja pikkutakki tarpeen. Meillä oli pöytävaraus Steakhouse Gauchossa, joka on alallaan kaupungin ykköspaikka. Valitettavasti osa ryhmästä joutui jäämään pois ilonpidosta sairastumisen vuoksi. Muille sitten tarjoutuikin tilaisuus tutustua korkeatasoiseen argentiinalaiseen ruokakulttuuriin erinomaisen punaviinin kanssa ryyditettynä.

Lauantaina omaa aikaa

Lauantaina oli sitten vuorossa rennompaa meininkiä ja omaakin aikaa. Aamullakin lyhennettiin edellisen päivän univelkoja. Mahdollisen Liverpooliin visiitin kariuduttua päädyimme lähtemään jalkapatikassa kohti Englannin Jalkapallomuseoa… tai ainakin Manchesterin versiota siitä. Kovasti kaupalliselta viritykseltä vaikuttavaan hulppeaan rakennukseen oli saatu mahdutettua muutamia mielenkiintoisia esineitä Kolmen Leijonan katkeransuloisesta historiasta.

IMG_0288.JPGMuseon shop oli sitten osin aika hupaisa tapaus. Paikallisten suuruuksien rinnalla suolaisimpaan hintaan olivat myynnissä La Ligan kovimpien tykkien, FC Barcelonan Leo Messin ja Real Madridin CR7:n pelipaidat nimikirjoituksilla varustettuna. Myös Messin kehystetty vasemman takajalan  nappis kirjoitusnäyttein oli seinällä. Muovisen teelmän alapuolella oli sitten  huima joukko kenkää palvovia ja puntiaan räknääviä engelsmanneja. Että se siitä paikalliskulttuurista.

Illalla kokoonnuimme sitten paikalliseen seuraamaan peribrittiläiseen tyyliin Valioliigan kierrosta television välityksellä ja tuopin kera. Hyvältä tuo tumma paikallinen maistuikin! Samalla tuli tehdyksi huomioita alkuasukkaiden ravintolakäyttäytymisestä ja havaittua se ainakin tässä juottolassa esimerkilliseksi. Asiaan saattoi osin olla vaikutusta kaksi metriä suuntaansa olleella tummahipiäisellä setämiehellä, joka patsasteli keppulan ovella yrmeän näköisenä.

Velhojen tasapäinen taisto päättyi ratkaisemattomaan

IMG_0319.JPGSunnuntaina pääsimme itse asiaan, kun pelipäivä koitti. Kuljetus kentälle oli tilattu jo kello 13.30. Pääsimme aivan stadionin kulmalle ja porukka lehahti eri suuntiin kuin varpusparvi. Matkanjohtaja oli jakanut piletit jo Suomessa, joten erilaiset kaulaliinoja myyvät kioskit ja nakkarit löysivät äkkiä kiinnostuneet asiakkaansa.

Paikkamme olivat komeasti stadionin klubikerroksessa, jonne upea blondi armoitetut aulatiloista ohjasi. Sen verran on kritiikkiä annettava, että turvatarkastuksesta olisi mennyt läpi vaikka reppuun pakattu sukellusvene. Niin lepsua oli järjestysmiesten toiminta. Klubilla nätti tyttölapsi toivotti taas arvovieraat tervetulleiksi ja rengasti meidät rannekkeella. Tarjoilu pelasi ja lämmintä mehua jaettiin viluisille ja lämminverisille.

Itse ottelun alku meni vierasjoukkueen tahdissa Liverpoolin pelatessa aggressiivisesti isäntien vielä etsiessä koppiin jäänyttä itseluottamustaan. James Milner veikin Poolin johtoon rankkarilla. ManU löysi itsensä toisella puolikkaalla ja Zlatan Ibrahimovic tasoitti loppuminuuteilla kovan myllytyksen jälkeen pelin numeroihin 1-1. Hieno kamppailu ja hulppea tunnelma varsinkin toisella nelivitosella.

Kuskimme ja tunnustuksellinen ManU:n mies Gary oli meitä vastassa samassa paikassa, johon hän meidät ennen ottelua jätti. Lähes 80 000 ihmisen purkautuminen yhtä aikaa stadionilta sekoittaa liikenteen totaalisesti lähes missä tahansa. Me pääsimme liikkeelle todella jouhevasti ja olimme Piccadillylla toisten vielä ihmetellessä rautatieaseman loppumattomassa jonossa stadionin ulkopuolella.

Päästyämme takaisin keskustaan matkanjohtaja lähetettiin tunnustelijaksi lähimaaston ravintoloihin. Muut kävivät vaihtamassa passelimpaa päälle ja seurasivat kohta perässä italialaiseen kuppilaan, josta tunnustelijan mukaan olisi saatavana lämmintä ruokaa ja kylmää juomaa. Näin myös tapahtui ja pastat sun pitsat viineineen menivät pieneksi jutustellessa ja päivän antia läpi käydessä.

Sivumennen on sanottava, että etniset ravintolat ovat liki ainoa tapa nauttia hyvästä ruoasta Sumusaarilla. Kansakunta, joka on valloittanut puolet pallosta ei ole koskaan ilmeisesti käynyt keittiössä.  Toinen huvittavuus ovat kylpyhuoneet. Vaikka vesijohdot on uusittu, ei mieleen ole juolahtanut saattaa vettä tulemaan yhdestä hanasta. Nyt peilissä oli varoitustarra kuumasta vedestä! Onneksi sentään suihkussa vesi tuli yhdestä lävestä.

Maanantaina vielä yksi museokäynti

Hotellihuoneet piti luovuttaa puoliltapäivin, mutta lentokenttäkuljetus lähtisi vasta kello 15.00. Asia oli nopeasti ratkaistu, sillä osa porukasta lunasti huoneensa kolmeen asti. Nopea laskutoimitus kertoi, että ehtisimme vielä kaydä Manchester Cityn Etihad Stadionilla ennen kuljettajamme Garyn paluuta ja matkaa lentokentälle.

IMG_0336.JPGStadionkierros museokäynteineen alkoi kello 11.15 ja siihen ehdimme mainiosti mukaan. Museo oli äkkiä nähty, sillä naapuriin verrattuna voi hyvällä omallatunnolla sanoa kyseessä olleen lähinnä eteinen, jossa oli pari pyttyä, muutama valokuva ja vanhoja pelipaitoja. Ammattitaitoinen ja hauska opas kysyi kierroksen aluksi kunkin suosikkiseuraa. Jäsen Jyrki täräytti kuuluvasti ilmoille, että TPS. Oppaan vastaus oli…öööh… St. Pauli?!

Emme antaneet tilapäisen ja kertaluontoisen takaiskun himmentää mukavaa päiväämme, vaan seurasimme opasta läpi stadionin kulmahampaat terotettuina valmiina iskemään verbaalisesti heti paikan tullen. Vierasjoukkueen koppiin pelaajien lokerikkoihin oli jätetty kuin malliksi muutama pelipaita. Joukossa Messi, Zlatan, Rooney ja joitakin muita maailmantähtiä. Sivuseinällä oli kokovartalokokoinen peili. Jäsen Pirkko lohkaisikin sen olevan varmasti Christiano Ronaldon paikka Realin visiteeratessa Etihadilla. Siihen ei ollut mitään lisättävää.

Lentokentälle pääsimme edelleen mukavasti ja ajallaan ja Finskillä Seutulaan. Matkanjohtajalle tosin kävi paluulennolla niin sanotusti kylmät, mutta siitäkin selvittiin lopulta säikähdyksellä ja vapaaehtoistyösuhde-etuna tulleella viikon flunssalla.

Kiitos taas kerran kaikille mukana olleille mukavasta matkaseurasta.

EW