TEPSILÄISET RY

KIEKKOJA TYHJÄ MAALI.jpg

TPS:n alkukausi – yllättyikö joku?

Liigaa on pelattu täyteen TPS:n osalta kymmenen kierrosta. Analyysia alkukaudesta voidaan siis jo tehdä tällä otannalla. Tyytyväiset käsi ylös! Hei… missä kaikki ovat…? Peli ei silmiä hivele, mutta onneksi voidaan nauttia hienoista oheistoiminnoista, kuten alkushowsta! Toivottavasti pikakomennuksella hankitut arvat voittavat. Tässä sarkastinen henki jäsenistömme keskuudessa tällä hetkellä. Ja tämä on hyvin siloiteltu versio.

TPS:n sarjasijoitus on kahdestoista. Saldona kolme suoraa voittoa ja kuusi suoraa tappiota, lisäksi yksi tappio jatkoajalla. Ero sarjakärkeen 20 pistettä. Kiitos sarjan tasaisuuden matkaa kuuden sakkiin on vain seitsemän pistettä. Tämä luo illuusion siitä, että asiat olisivat jollakin mittarilla kunnossa.

Murheena ei olekaan sarjasijoitus, vaan pelin taso, josta ottelutulokset ja sijoitus ovat seuraus. Lisäksi negatiivinen henki katsomossa harvojen paikalle vaivautuneiden keskuudessa oli jo eilisessä HPK-pelissä suorastaan käsinkosketeltava. Joukkueen sisäiseen tilaan en ota kantaa. Jos ”vahvistuksia” ylipäätään haetaan koti- ja ulkomaiselta alasarjatasolta... kertoo se toki myös Liigan nykytasosta. Toivottavasti nämä uudet arvat voittavat.

Kotona vaikeaa, vieraissa paremmin

TPS on pelannut kotona neljä ottelua häviten jokaisen. Maaliero on käsittämätön 6-17, -11. Sarjajohtaja Tappara kävi Turussa näyttämässä tasoeron liigan kärkeen. Tulos 2-7, ei liene lisättävää. Maaleja TPS on tehnyt keskiarvolla 1,5 / peli. Enempää ei valtavasti ei ole luvassa näillä tehoilla.

Kuudessa vieraspelissä on kulkenut huomattavasti paremmin. Kaikki kauden kolme voittoa ovat tulleet niistä. Maaliero on 16-14, siis +2. Lähes puolet maaleista tuli hyvällä esityksellä KooKoo:a vastaan. Lopuissa viidessä pelissä on siis osuttu yhdeksän kertaa. Näiden keskiarvo on 1,8 maalia / ottelu. Aika onnekas on saanut olla voittaakseen tuolla maalimäärällä. Positiivista on, että oma pää on pitänyt.

Ei pitäisi olla yllätys

Yllättyikö joku ihan oikeasti tilanteesta? Joukko parhaita pelaajia jätti Kaapo Kakon ja Ilkka Heikkisen johdolla viime kauden jälkeen rankasti alisuorittaneen joukkueen, joka käytännössä eli 18-kesäisen tähtensä varassa niin urheilullisesti kuin markkinoinnillisestikin. Silti materiaalista olisi pitänyt ja pitäisi edelleen saada huomattavasti enemmän irti. Siitä jatketaan, mihin katastrofaalisella kevätkaudella jäätiin. Olennainen kysymys on, miksi näin tapahtui? Entä missä ovat johtopäätökset? Katseet ovat kääntyneet joukkueen kokoamisesta vastaaviin ja valmennukseen jo kauan sitten. 

En edes viitsi eritellä pelin ongelmakohtia. Jokainen näkee ne itse. Tulokset kertovat rehellisesti sen, mitä on ansaittu ja saatu. Joku voisi perustellusti sanoa meidän olleen jopa onnekkaita Porissa (0-1). TPS ei ole juuri nyt mikään herkku pelaajien keskuudessa. Tämä kuuluu lajin sisäpiiriläisten keskusteluissa turuilla ja toreilla rumasti ja vetää vannoutuneen seuraihmisen hiljaiseksi. Ei totuutta vastaan kannata väitellä.

Asiat asioina

Muutos parempaan alkaa tosiasioiden tunnustamisesta. Sen mukaan tulee sitten reivata kurssi oikeaan suuntaan. Parhaat ammattilaiset tekevät parhaat pelit. Sama viisaus pätee muillakin elämän aloilla. Myös kiekkoseuran eri tehtävissä kaukalossa ja sen ulkopuolella. Erkka Westerlundin rekrytointi hallitukseen oli askel tähän suuntaan. Keskustelun soisi pysyvän asiassa menemättä henkilökohtaisuuksiin. Muu ei rakenna. Tilanteeseen olisi aiheellista reagoida riittävän voimakkaasti ja viivytyksettä. Muuten tämäkin kausi päättyy ennen aikojaan.

P.S. Tänään mennään Stadiin kannustamaan omamme voittoon HIFK:sta. 

 

Eero Wallin
puheenjohtaja
Tepsiläiset ry